Professori Linnan juhlien poisjäämisistä: Keino vahvistaa omaa profiiliaan – "Takavuosina on ollut samanlaista ilmiötä"
Presidentti Alexander Stubb isännöi perjantaina itsenäisyyspäivän juhlia ensimmäistä kertaa. Juhlien teema on tänä vuonna Yhdessä, millä presidenttipari haluaa korostaa yhteisöllisyyttä ja sen merkitystä Suomessa.
Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaaren mukaan teema on tänä vuonna otollinen, sillä yhteiskunnallinen keskustelu ja asenteet ovat koventuneet niin Suomessa kuin muuallakin.
– Yhteisöllisyyden korostaminen on hyvin ajan hengessä ja sopiva teema ottaen huomioon, että naapurimaa käy hyökkäyssotaa Ukrainassa ja harjoittaa kaikenlaisia toimia meilläkin. Tässä tilanteessa yhteisöllisyyttä kyllä kaivataan, sanoo Ruostetsaari.
Ruostetsaaren mukaan itsenäisyyspäivän juhlien ja Presidentinlinnan juhlavastaanoton merkitys on säilynyt suomalaisille tärkeänä kansaa yhdistävänä juhlana.
– Se on Suomen tällainen tasavaltalainen perinne, meillä ei tällaisia suuria ja näyttäviä juhlia ole toisin kuin monarkioissa. Ihmiset voivat seurata, keitä on kutsuttu ja minkälaisissa asuissa siellä ihmiset esiintyvät, sanoo Ruostetsaari.
Presidentinlinnaan on kutsuttu noin 1 700 juhlavierasta, joista noin kolmasosa on Linnan juhlien ensikertalaisia.
– Juhla on ollut perusmuodoltaan hyvin samanlainen vuodesta vuoteen. Pieniä muutoksia tietysti mahtuu, mutta tämä kutsuttujen joukko ei ole kauheasti muuttunut, sanoo Ruostetsaari.
Ruostetsaaren mukaan Linnan kutsuvieraissa on yleensä ollut nähtävissä neljä eri ryhmää: perinteinen valtaeliitti eli yhteiskunnan eri alueilla ylimmissä johtoasemissa olevat, toinen eliitti eli eri aloilla, kuten urheilussa, tunnustusta saaneet, kolmantena ryhmänä ovat julkisuuden henkilöt ja neljäntenä tavalliset kansalaiset eli yleensä presidentin matkoillaan tapaamat ihmiset.
Perinteisen valtaeliitin määrä kutsutuista on Ruostetsaaren mukaan kuitenkin supistunut vuosien varrella.
Ruostetsaari nostaa tänä vuonna esiin myös viidennen kutsuvierasryhmän: yhteiskunnan eri ryhmien edustuksen.
Vieraiden joukossa on nyt erityisesti kulttuurin, kirjallisuuden ja liikunnan parista suomalaisille tuttuja ihmisiä. Juhliin on kutsuttu myös nuorisotyön ja sosiaalialan ammattilaisia, jotka työskentelevät muun muassa lähisuhdeväkivallan ehkäisemisen ja mielenterveystyön parissa.
Aiemmin Stubb sanoi, että jatkossa tavoitteena olisi se, että ainakin puolet Linnan juhlavieraista olisi ensikertalaisia.
Linnan juhliin osallistuminen on monen haave, mutta joka vuosi joku myös kieltäytyy kutsusta. Ruostetsaari ei pidä tänä vuonna juhlista poisjäävien määrää erityisen suurena.
Linnan juhlien jättämisestä väliin työesteen takia on ilmoittanut esimerkiksi presidentti Tarja Halonen, joka osallistuu juhlien sijasta YK:n aavikoitumiskokoukseen.
Finlandia-palkittu kirjailija Magdalena Hai puolestaan ilmoitti, ettei osallistu Linnan juhliin, koska hän vastustaa perussuomalaisten tekemää politiikkaa.
– Poisjäämistä on käytetty myös protestina eli keinona saada tuotua omaa asiaansa esille ja vahvistaa omaa profiiliaan. Takavuosina on ollut ihan samanlaista ilmiötä, sanoo Ruostetsaari.
Ruostetsaaren mukaan kutsuista kieltäytymisissäkin näkyy tänä vuonna yhteiskunnallisen keskustelun eriytyminen.
Erityisesti perussuomalaiset ovat olleet keskiössä, kun kansanedustajat Teemu Keskisarja ja Sheikki Laakso ilmoittivat osallistuvansa Linnan juhlien sijaan äärioikeistotaustaiseen 612-kulkueeseen. Laakso ilmoitti sittemmin jättävänsä kulkueen väliin.