Presidenttiehdokkaat toppuuttelevat ydinsodan uhkaa – "Venäjä ei tietenkään sellaisia riskejä ota"

Presidentinvaalit

Presidenttiehdokkaat Olli Rehn (kesk.), Alexander Stubb (kok.) ja Jussi Halla-aho (ps.) katsovat, että Ukrainan tukeminen on myös paras tapa estää sodan leviäminen, josta presidentti Sauli Niinistö on viime aikoina varoitellut.

– Pikemminkin se, että länsi hidastelee avun kanssa, saattaisi pitkittää sotaa Ukrainassa ja sitä kautta itse asiassa lisätä eskalaation riskiä, Rehn sanoi Kouvolan Turvallisuuskonferenssin presidenttitentissä.

Presidentti Niinistö on puolestaan peräänkuuluttanut ymmärrystä sille, että esimerkiksi Yhdysvallat ja Saksa suhtautuvat varautuneesti pitkän kantaman ohjusten toimittamiseen Ukrainalle. Niinistön mukaan sota on herkässä tilanteessa ja sodan kärjistyessä edessä voi olla suursota, jossa ydinaseiden käytön riski kasvaa selvästi.

Niinistö on puhunut aiheesta sekä sunnuntaina julkaistussa New York Timesin haastattelussa että Politiikan toimittajat ry:n tilaisuudessa aiemmin syyskuussa.

Rehnin mukaan olennaista on nyt se, että länsi ja Eurooppa pysyvät yhtenäisinä.

– Meidän tulee tukea Ukrainaa sotilaallisesti, taloudellisesti, humanitäärisesti, niin pitkään kuin on tarve.

Pikemminkin se, että länsi hidastelee avun kanssa, saattaisi pitkittää sotaa Ukrainassa ja sitä kautta itse asiassa lisätä eskalaation riskiä.

Olli Rehn

Jussi Halla-ahon mukaan ydinsodan uhka on ”hyvin pieni”.

– Nythän on kysymys siitä, olisiko Venäjä valmis käyttämään ydinaseita. Ydinaseiden käyttäminen ei palvelisi millään tavoin Venäjän sotilaallisia tai poliittisia tavoitteita, mutta se johtaisi suurella todennäköisyydellä sellaiseen suurvaltakonfliktiin, jonka Venäjä häviäisi. Tämän takia Venäjä ei tietenkään sellaisia riskejä ota, sanoo Halla-aho.

Hänen mukaansa Venäjän intresseissä on juuri se, että lännessä panikoidaan Venäjän mahdollisella ydinaseen käytöllä ja aletaan epäröidä Ukrainaan lähetettävän avun kanssa.

– Tämä on kohtuullisen hyvin toiminutkin tähän asti.

– En näe mitään muuta ulospääsyä tästä konfliktista kuin sen, että Venäjä kokee Ukrainassa sotilaallisen tappion. Ei Venäjä sieltä neuvottelemalla lähde. Tätä tavoitetta länsimaat voivat kaikkein parhaiten edistää toimittamalla Ukrainalle riittävästi apua ja oikea-aikaista apua.

Alexander Stubb ei myöskään näe akuuttia ydinsodan uhkaa.

– Jos hopeareunusta katsotaan, niin maailmanhistoriassa yleensä on niin, että mitä enemmän ydinsodasta puhutaan, sitä vähemmän on todennäköistä, että näin tapahtuu.

– Minun mielestäni juuri nyt kaikkein tärkeintä tällä maantieteellisellä alueella on Ukrainan tukeminen konventionaalisin asein. Se käytännössä tulee olemaan se, mikä estää ydinsodan mahdollisuuden, Stubb sanoo.

Pekka Haavisto (vihr.) toteaa, että Venäjän keinot ovat vähissä, sillä Ukraina puolustautuu ja saa apua eikä Eurooppa ole riippuvainen Venäjän kaasusta ja öljystä.

Haaviston mukaan Venäjä voi valita pitkän asemasotavaiheen tai sodan eskaloimisen uusilla aseilla, taktisilla ydinaseilla ja ydinaseuhalla.

– Tähän tietysti sisältyy tämä vaara tällä hetkellä.

Haavisto toteaa, että Venäjän sisäisen koheesion kehitys on myös ratkaisevaa tällä hetkellä.

– Me kaikki varmaan seurasimme (Wagner-pomo Jevgeni) Prigozhinin marssia Moskovaan ja mietimme, että jos tällä kaverilla on huomenna ydinasenappi, mitä se meille tarkoittaa, Haavisto totesi.

Presidentinvaaleihin kannattajakortteja keräävä Paavo Väyrynen totesi, että matkan varrella ”vanhemmat ja viisaammat” ovat jo varhaisissa vaiheissa varoittaneet suursodan ja ydinsodan vaarasta.

– Nyt pitäisi saada äkkiä tämä sota loppumaan. Tulitauko, aselepo ja neuvottelut sodan taustalla olevien ongelmien ratkaisemiseksi, Väyrynen luetteli.

Mika Aaltola totesi Niinistön antaneen kahden kautensa aikana hyvinkin realistisia arvioita maailman tilanteesta.

– Kyllähän se niin on, että koko tämä kausi on liikuttu huonoon suuntaan, sodan uhka on kasvamaan päin, Aaltola sanoo.

Hälytyskellojen kannattaa Aaltolan mukaan soida.

– Natossa on siirrytty uhkakeskeiseen puolustukseen. Kaksi uhkaa ovat Venäjä ja terrorismi, ja nämä osittain vähän liittyvät myös toisiinsa erityisesti kun Venäjä laittaa Afrikkaa sekaisin.

Presidenttiehdokkailta kysyttiin, miten johtamisprosessit ja toimivaltasuhteet toimivat Suomessa äkillisissä kriisitilanteissa.

Haaviston mukaan Suomeen kaivataan jatkossakin vastaavaa toimintamallia kuin viime vaalikaudella valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) perustamassa varautumisen työryhmässä.

– Siellä istui 10 ministeriä ja keskusteltiin siitä, mitä tapahtuu jos kaapelit katkeavat Itämerellä tai pankkiyhteydet katkeavat. Siellä oli valmiussuunnitelmistaan kertomassa kaikki ministeriöt, joita asia koski.

– Välillä piti oikein pakottaa ministeriöitä toimimaan yhteen. Tällaista toimintaa tarvitaan hallinnossa, Haavisto sanoo.

Valitsijayhdistyksen ehdokkaista Rehn on saanut tarvittavat kannattajakortit kasaan. Valitsijayhdistyksen ehdokkaiksi pyrkivät myös Haavisto, Aaltola ja Väyrynen.