Presidentti Niinistö: Euroopassa vallitsee kauhun balanssi – "Riski, että atomiaseet alkavat puhua, on aivan valtava"
Ukrainan sotaan ei ole näkyvissä ratkaisua, presidentti Sauli Niinistö toteaa.
Nato-maa Romaniaan maanantaina mahdollisesti osuneet venäläislennokin osat kertovat Niinistön mukaan tällä hetkellä Euroopassa vallitsevasta ”kauhun balanssista”.
– Pienetkin asiat voivat muuttaa asioita paljon ja pahempaan suuntaan, presidentti totesi tapaamisessaan Politiikan toimittajien yhdistyksen kanssa.
Jännite Venäjän ja Naton välillä on Niinistön mukaan sellainen, että eskalaation vaaraa seurataan jatkuvasti.
– Riski, että atomiaseet alkavat puhua, on aivan valtava. Kyllä se merkitsee loppua. Kyllä siihen tietysti vakavasti suhtaudutaan.
Niinistö tarkensi kuitenkin myöhemmin puhuvansa ”puhtaasti sellaisesta teoreettisesta tilanteesta”, jossa atomiaseita käytettäisiin.
– En ollenkaan viittaa nyt mihinkään aikataulutuksiin tai konkreettisiin uhkatekijöihin, mutta jos on olemassa elementti, jonka voi suomentaa maailmanlopuksi, niin kyllä sen täytyy koko ajan jollain tavalla takaraivossa olla.
Niinistön mukaan eurooppalaisten maiden kyky puolustautua sotilaallisesti korostuu nyt Natossa.
Eurooppalaisen puolustuksen tehostaminen olisi Niinistön mielestä nyt tärkeä viesti Suomelta Eurooppa-politiikassa.
Niinistö kysyy, onko kaikilla eurooppalaisilla mailla todella halua täyttää sopimusvelvoitteensa ja ottaa nykyinen turvallisuustilanne vakavasti.
– Ja muuttaa sitä ajattelun suuntaa, että me elämme lintukodossa ja turvallisuus on taattu. Nyt näkyy selvästi se, että maat erottuvat tässä toisistaan, Niinistö sanoo.
Nato-jäsenyyden myötäkään ei voi tukeutua siihen, että Yhdysvallat on Euroopan selän takana, presidentti toteaa.
– Täytyy ymmärtää yhdysvaltalainen näkökulma. Menneinä vuosina on kylvetty yleiseen mielipiteeseen sellaista sanaa, että Eurooppa elää meidän siivellämme. Ihmiset ovat aika alttiita sellaiselle, etenkin jos siinä on vähän perää, Niinistö toteaa.
Niinistö muistuttaa olleensa tyytyväinen, kun silloinen Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kannatti eurooppalaisen armeijan kehittämistä vuonna 2015.
– Elämme Nato-aikaa, mutta haluan kuitenkin muistuttaa, että se ei tee Suomesta yhtään itseään isompaa, Niinistö sanoi.
Ruotsin Nato-jäsenyyden toivotaan Niinistön mukaan yhä toteutuvan ”pikapuoliin”.
Ruotsissa provokaatiotarkoituksessa tehdyt Koraanien polttamiset kaipaavat presidentin mukaan uudenlaista pohdintaa siitä, mikä on mahdollista.
– Ruotsin lainsäädännössä on hyvin vaikea torjua tämän kaltaista provokaatiota, Niinistö huomauttaa.
Hän kysyykin, millaisia mahdollisuuksia oikeutta ja suvaitsevaisuutta vaalivalla valtiolla on suojautua tällaiselta toiminnalta.
– Minusta yhteiskunta ei ole kykenevä toteuttamaan oikeutta ja suvaitsevaisuutta, ellei se myöskin ole valmis ja kykenevä suojautumaan oikeudettomilta hyökkäyksiltä.
– Olen joskus vuosia sitten jo kiinnittänyt huomiota siihen, että pehmeän on osattava olla myöskin kova. Muuten pehmeä sulaa, Niinistö sanoo.
Presidentti kuitenkin toteaa, että asetelma, jossa Turkki hyväksyi Suomen Nato-jäsenyyden ennen Ruotsia, oli valmis jo ennen Koraanien polttamista. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan halusi maan vaalien alla toimia tavalla, jonka näytti kansalaisille oikeudenmukaiselta ja läntistä yhteistyötä vahvistavalta.
– Luulen, että hän ajatteli syödä kakun kahteen kertaan.