Presidenttiehdokkaat suosivat nyt valitsijayhdistyksiä – tutkija selittää miksi
Valitsijayhdistyksen kautta presidenttivaaleihin lähteminen pienentää ehdokkaiden riskejä vaaleissa, sanoo Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti, politiikan tutkija Hanna Wass.
Jo useampi ehdokas on ilmoittanut lähtevänsä ehdolle vuoden 2024 presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen kautta, mukaan lukien Olli Rehn ja Pekka Haavisto. Valitsijayhdistyksistä vaikuttaakin tulleen uusi presidentinvaalien normaali.
Valitsijayhdistysten suosion taustalla yhtenä tekijänä on Wassin mukaan puoluekentän pirstaloituminen.
Puolueiden kannatus jakaantuu nykyään yhä tasaisemmin. Presidentinvaaliehdokkaan onkin mahdotonta saada tarpeeksi kannatusta pelkästään oman puolueensa äänillä.
Valitsijayhdistys onkin luonnollinen valinta Haavistolle ja Rehnille, sillä keskustan ja vihreiden kannatus laahaa.
Valitsijayhdistyksellä pyritään Wassin mukaan myös viestimään ”koko kansan” presidenttiydestä. Päivän politiikan yläpuolelle asettumiselle tuntuu hänen mukaansa olevan paljon kysyntää.
Myös valitsijayhdistyksiin vaadittavat kannattajakortit kilpailevat keskenään, sillä äänioikeutettu saa allekirjoittaa vain yhden kannattajakortin. Äänestäjä saattaakin tämän seurauksena pantata allekirjoittamista pitkään, jotta tietää kaikki ehdolla olevat, Wass kertoo.
– Esivaali siirtyy ikään kuin puolueilta potentiaalisille kannattajille, hän toteaa.
Wassin mukaan mikään ei viittaa siihen, että presidentti-instituutiosta olisi tullut seremoniallisempi.
– Koska näin nimekkäät henkilöt ovat kiinnostuneita ehdokkuudesta, niin kyllä se osoittaa, että se ei ole mikään sirkustirehtöörin homma valtionsäännössä.
Erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan teemojen korostuminen viime vuosina vahvistaa hänen mukaansa presidentti-instituutiota ja sen roolia kansalaisten mielissä.