Presidenttiehdokas Mika Aaltola: Uutisnäkyvyyttä lupailleiden mainosmyyjien tausta ei aina ole käynyt ilmi

Presidentiksi pyrkivä Mika Aaltola (sit.) kieltäytyy yksilöimästä, mitkä tahot ovat antaneet hänen ymmärtää, että mainostilaa ostamalla voisi saada lisää näkyvyyttä journalistisessa mediassa.

Hän kertoo STT:lle, että mainosmyyjiltä on tullut suoraan hänelle kaksi yhteydenottoa presidentinvaalikampanjan aikana. Toinen yhteydenotoista tuli Aaltolan mukaan puhelimitse ja toinen kampanjatapahtumassa Helsingissä.

Mainosmyyjiltä tulleissa kahdessa yhteydenotossa on Aaltolan mukaan jäänyt epäselväksi, mitä tiedotusvälinettä he ovat mahdollisesti edustaneet.

– Tulee esimerkiksi puhelu, joka alkaa usein siitä, että voidaanko keskustella markkinoinnista ja voidaanko keskustelu tehdä luottamuksellisesti. Sitten henkilö identifioi itsensä hyvin epämääräisesti, että edustaa vaikka tiettyjä maakuntalehtiä.

– On hirveän vaikea lähteä yksilöimään medioita ennen kuin tietää, mikä tämä henkilö itse asiassa on ja mitä hän edustaa, Aaltola sanoo.

Aaltola vihjailee myös eräästä paikallislehdestä, jolta on tullut sähköpostilla tarjous yhteistyösopimuksesta, joka sisältää ”sekä ilmoituksia että journalistista sisältöä”.

Aaltola ei paljasta, mistä lehdestä on kyse, mutta hän arvelee, että lehti ei ole sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeita.

STT ei pystynyt varmentamaan, onko sähköposti aito ja onko väitetty lehti sitoutunut Journalistin ohjeisiin.

Itsesääntelyohjeisiin on sitoutunut lähes kaikki suomalaisista tiedotusvälineistä. Niiden mukaan muun muassa journalistista päätöksentekoa ei saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle ja ohjeet edellyttävät, että journalistisen sisällön ja mainosten raja pidetään selvänä.

Keskustelu mainosten ja medianäkyvyyden koplauksesta käynnistyi Journalisti-lehden haastattelusta.

– Haastattelussa kysyttiin huomaamistani median piirteistä. Ajattelin tuoda ongelman esille siitä näkökulmasta, ettei se kohdistu vain minuun vaan luulen, että ilmiö on yleisempi.

Aaltola on tulkinnut mainosmyyjien puheita niin, että mainostilaa ostamalla saisi herkemmin positiivista näkyvyyttä mediasta esimerkiksi maakuntavierailujen yhteydessä.

STT haastatteli maanantaina useita merkittäviä uutismedioita, joista kiistettiin, että tällaista koplausta tapahtuisi. Yrityksiä edustavasta Medialiitosta myönnettiin, että on mahdollista, että löytyy joitakin pieniä, alan itsesääntelyyn sitoutumattomia toimijoita, jotka toimivat toisella tavalla, mutta niiden merkitys on marginaalinen.

– Tämä voisi koskea joitakin pieniä ilmaisjakelulehtiä, jotka eivät kuulu esimerkiksi Uutismedian liittoon eivätkä ole sitoutuneita JSN:ään, sanoi liiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg.

JSN:n eli Julkisen sanan neuvoston tehtävänä on tulkita, noudattavatko Journalistin ohjeisiin sitoutuneet mediat hyvää journalistista tapaa.

Aaltolan vaalikampanjaorganisaatio pyrkii selvittämään tarkemmin, millaisista toimijoista kahden mainosmyyjän yhteydenotoissa on ollut kyse.

Kyse on aika vakavasta syytöksestä mediakenttää kohtaan, jos ei olekaan ihan varmaa, ovatko mainosmyyjät olleet uskottavia toimijoita?

– Sitä ei koskaan voi tietää, mutta tuo ilmiöhän sinällään nähtävästi on olemassa oleva.

Näiden kahden yhteydenoton perusteellako?

– Yhteydenottojen sekä sähköpostin perusteella ja muun taustatiedon. Eli kun näitä on aiemminkin ollut.

Hän viittaa julkisuudessakin esillä olleeseen tapaukseen muutaman vuoden takaa, jossa eräälle oligarkille oli yritetty saada lehdessä positiivista sisältöä.

– Myynnin puolella voi olla selkeästi jotain ongelmia, ylilyöntejä. Niitä on tunnistettu aiemminkin.

Aaltola toivoo, että myyntipuheissa tuotaisiin esiin, että uutisvälineiden journalistiset sisällöt eivät ole myytävänä.

Aaltolan presidenttikampanjassa ei ole ostettu juurikaan mainostilaa mediasta.

– Olemme sitoutuneet siihen, ettei rahalla osteta muuta sisältöä mediasta.

Aaltola on tullut julkisuudessa tunnetuksi Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijana ja johtajana. Hän on tällä hetkellä virkavapaalla.