Presidentti Niinistö Nato-päätöksestä: Jos runtattaisiin, Suomi jaetaan kahtia syvemmin kuin sataan vuoteen

Jatkokautta hakeva istuva presidentti Sauli Niinistö toteaa, että kansan mielipidettä on jollain tavalla kuultava Nato-jäsenyydestä päätettäessä. Hänen mukaansa tätä edellyttää myös Nato.

Niinistö ei lämpene ajatukselle, jossa presidentti ja hallitus ”runttaisivat” asian kokonaan kansaa kuulematta.

– Jos vielä runtattaisiin eduskunta päättämään tämä asia, niin Suomi jaetaan kahtia syvemmin kuin sataan vuoteen, se on aivan varma, kokoomustaustainen kansanliikkeen ehdokkaana oleva Niinistö sanoo.

Hänen mukaansa Suomen kaltaisessa perinteisessä demokratiassa kansan mielipide on selvitettävä legitiimisti eli yleisesti hyväksyttävällä tavalla.

– Että myöskin ne, jotka jäävät tappiolle voisivat myöntää sen, että oikein meneteltiin, Niinistö sanoo STT:n haastattelussa.

Hän korostaa, että kansan mielipiteen kuuleminen tapahtuisi vasta neuvotteluiden lopputuloksesta.

Luotettava mittaamisen tapa olisi kansanäänestys, mutta Niinistö hyväksyy myös jonkun muun yhtä luotettavan tavan, jos sellainen löydetään.

Jos asia ajankohtaistuisi, niin kansan mielipiteen kuuleminen voisi Niinistön mukaan olla esimerkiksi mahdollista – joskin vaikeaa – myös eduskunta- tai presidentinvaalien yhteydessä. Silloin asian pitäisi olla vaalien selkeä pääteema.

Suomi ei nykylinjauksen mukaan ole hakemassa Nato-jäsenyyttä, mutta pitää mahdollisuuden siihen avoimena.

Puolustusyhteistyön ohella EU:ssa ollaan hakemassa linjoja talous- ja rahaliiton kehittämisestä. Komissio antoi ehdotuksensa rahaliiton uudistamisesta viime keskiviikkona.

Niinistö toteaa ehdotusten lisäävän yhteisvastuuta, mikäli ne toteutuisivat.

– Komission ehdotus on kyllä melkoinen, hän sanoo.

Niinistö ottaa esimerkin omista kokemuksistaan valtiovarainministerinä vakaus- ja kasvusopimuksen ensi vuosista.

–  Minulle oli suoraan sanoen pettymys, että noin kolmen vuoden päästä, kun Euroopan unionin hallitukset vaihtuivat, alkoi sopimus käytännössä muuttua. Muuntuminen johti yhteisvastuun suuntaan, vaikka nimenomaan keskeinen pointti oli, että no bail out, ei yhteisvastuuta. Tämä on varmasti tehnyt minusta vähän varovaisen näissä finanssiasioissa, Niinistö sanoo.

Niinistö sanoo näkevänsä ”helposti vähän mörköjäkin” sen suhteen, että linjaukset EU:n puolustusyhteistyön kehittämisestä ja talous- ja rahaliiton uudistuksista koplattaisiin yhteen.

–Finanssipuolen aika reippaan puoleiset ehdotukset eivät toivottavasti heijastu tuonne turvallisuuspuolelle, ettei tule mitään niputusta, Niinistö sanoo.

Niinistö puhuisi puolustuksen sijaan turvallisuusyhteistyöstä. Hän haluaa erottaa turvallisuuden omaksi teemaksi, sillä hän ei muista maailman historiasta unionia, jonka ensimmäinen lähtökohta ei olisi ollut turvan takaaminen unionin jäsenille. EU poikkeaa tästä.

Presidentin toiminnan ytimessä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Samalla presidentiltä on kaivattu arvojohtajuutta ja vaalikampanjoissa on nostettu esille myös muun muassa sote-uudistusta.

Niinistön mielestä on vaikea vetää raja, mikä on arvojohtajuutta ja mikä sopimatonta puuttumista sisäpolitiikkaan.

Niinistön mukaan presidentti voi linjata arvoja ja periaatteita, ei euroja tai prosentteja.

– Ihan selvä rajankäynti kulkee minusta silloin kun aletaan puhua esimerkiksi budjettirahoituksesta, Niinistö sanoo.