Presidentti Koiviston hautamuistomerkki paljastettiin
Kirpeä marraskuinen pakkassää oli koristellut maan ohuella kuuralla, kun presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkki paljastettiin Helsingin Hietaniemen hautausmaalla sunnuntaina.
Samana päivänä tuli myös kuluneeksi 95 vuotta Koiviston syntymästä.
Kartta-nimisen muistomerkin on suunnitellut kuvataiteilija, valokuvaaja Perttu Saksa.
Presidentti Sauli Niinistö kuvaili puheessaan, miten Koiviston elämäntyöstä täydentyi kartta, joka vahvisti kansanvaltaista Suomea.
– Elämme aikaa, jota on kuvattu totuudenjälkeiseksi. Sellaista menoa on, että jo sanotaan ennen kuin yhtään fundeerataan. Ei Mauno Koiviston karttakaan linnuntietä johtanut, matkalla on ollut kivisiä kulkuja ja pahoja mutkia, mutta ei koskaan umpikujaa, Niinistö maalaili.
Tilaisuuteen osallistuivat Koiviston omaisten ja presidenttiparin lisäksi entiset presidentit Tarja Halonen ja Martti Ahtisaari puolisoineen.
Valtioneuvoston puolesta puheen piti ulkoministeri Timo Soini (sin.).
Hän kuvaili Koivistoa ja tämän elämäntyötä samoilla sanoilla, joilla on kuvattu myös muistomerkkiä: inhimillinen ja tyylikäs.
Kaksi ja puoli metriä leveän hautamuistomerkin materiaalina on Varpaisjärveltä louhittu musta diabaasi.
Teos painaa yhdeksän tonnia. Sen sivuseinät ja tausta koostuvat rikkoutuneista kivipinnoista, jotka on louhittu käsin lekalla työstämällä.
Etuseinä ja kultaisia halkeamia sisältävä kansiosa on hiottu kiiltäviksi. Koiviston nimi ja vuosiluvut on kirjattu kiven etuseinään pronssikirjaimin.
Saksa on kertonut saaneensa idean teokselleen varhaisesta lapsuusmuistosta.
– Muistan istuneeni keittiössä ja selailleeni lehteä, jossa oli artikkeli Mauno Koivistosta halkaisemassa lenkkipolkunsa varrella ollutta suurta kiveä. Koivisto porasi siihen reikiä, jotta niihin valuva vesi jäätyisi talvella ja laajentuessaan halkaisisi kiven. Muistossa oli jotakin hyvin symbolista. Hitaasti ja rauhallisesti vaikka läpi kiven.
Presidentti Koivisto kuoli viime vuoden toukokuussa 93-vuotiaana.