Poliittisten johtajien maratonkokous Brysselissä päättyi aamuyöstä perjantaina – Marinin mukaan Ukrainalle toimitettavista hävittäjistä tullaan käymään keskustelua

EU:n jäsenmaiden poliittisten johtajien maratonkokous päättyi perjantaina aamuyöstä Brysselissä. Huippukokous alkoi torstaina aamupäivällä ja lyhyitä taukoja lukuun ottamatta sitä jatkettiin yhtä soittoa päätökseen saakka aina perjantain aamuyön tunneille.

Kokouksen erityisyyksiin lukeutui Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin henkilökohtainen vierailu paikalla. Zelenskyi esitti odotetun painokkaasti sekä Ukrainan halun saada lisää aseistusta että edetä EU-polullaan mahdollisimman nopeasti.

Suomea kokouksessa edustanut Sanna Marin (sd.) kertoi kokouksen jälkeen tiedotusvälineille keskustelleensa pienryhmässä Zelenskyin kanssa aseellisesta tuesta ja Ukrainan tulevaisuuden näkymistä EU:ssa. Marin sanoi kertoneensa Zelenskyille, mitä Suomi on yhä valmis tulevaisuudessa tekemään.

– Suomihan on sanonut, että niin kauan kuin on tarpeen, niin me olemme valmiita auttamaan, hän sanoi.

Marin totesi Suomen voivan tukea ajatusta siitä, että Ukrainaa autetaan lisäämällä eurooppalaista puolustusmateriaalituotantoa. Samalla maat myös varmistavat oman puolustuksensa kestävyyttä.

Marin sanoi Ukrainan tarpeiden olevan niin laajoja, että yksikään maa ei voi vastata niihin yksin. Yhdessä hän uskoo sen onnistuvan.

Hän lisäsi uskovansa, että tulevina viikkoina ja kuukausina keskustellaan yhä raskaamman kaluston lähettämisestä Ukrainaan.

– Me tiedämme esimerkiksi ilmapuolustuksen, ilmatorjunnan (tarpeen). Ja hävittäjien osalta keskustelua tullaan käymään.

Juuri hävittäjiä Zelenskyi on hamunnut. Marin ei halunnut eurooppalaisella ja demokraattisten maiden tasolla sulkea pois niiden lähettämistä. Hän totesi kuitenkin Suomen joutuvan ottamaan kaikissa päätöksissään huomioon sen, että Suomi on ulkorajavaltio ja Venäjän rajanaapuri.

Muun muassa Hollannin, Belgian ja Itävallan kaltaisia maita on huolettanut siirtolaisten määrän nousu Euroopassa. Kyseisillä mailla ongelmana on se, että turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti, vaikka kyseiset maat eivät ole EU:n ulkorajoilla.

Dublin-menettelyn mukaisesti turvapaikanhakijoiden pitäisi hakea turvapaikkaa siinä EU-maassa, jossa heidät ensimmäisenä rekisteröidään. Puolestaan reunavaltioiden jatkuvana huolena on ollut taakanjako tällaisen sopimuksen aikana.

Huippukokousten lopputulokset kirjataan päätelmiksi, joita on kirjoitettu jo aiemmin aihepiiristä. Näistä pitäisi kehittää toimiva tapa saada asiaa ratkottua.

Käytännössä kyse on suuresta määrästä keinoja, joihin sisältyy muun muassa laajempaa ulkorajojen kontrollia, ihmissalakuljetukseen puuttumista lähtömaissa tapahtuvan yhteistyön avulla, palautusten lisäämistä ja kansainvälisten järjestöjen kanssa työskentelemistä.

Poliittisten johtajien mukaan tiukkana ruuvina kolmansia maita kohtaan pitäisi käyttää täysimääräisesti viisumirajoituksia, jos ne eivät suostu yhteistyöhön.

– Kyllä me löysimme sovun päätelmistä, vaan tämä aihepiiri ei suinkaan poistu pöydältä. Me tarvitsemme tietenkin askelluksia eteenpäin Euroopan yhteisen suhtautumisen osalta muuttoliikekysymysten osalta, Marin sanoi.

Toinen tämän kevään suurista EU-keskusteluista koskee sitä, kuinka Yhdysvaltojen vihreään elvytyspakettiin pitäisi vastata. Yhdysvaltojen paketti sisältää protektionistista sääntelyä ja satojen miljardien dollarien arvosta tukia yrityksille, minkä on pelätty vievän investointeja Euroopasta.

Tiedossa oli jo ennen kokouksen loppua, että osa kiistanalaisimmista asioista jää myöhempien aikojen murheeksi. Yksi näistä on se, aiotaanko kaavailtu suvereenisuusrahasto rajoittaa yhteisvelalla.

Suomi vastustaa yhteisvelkaa, mutta todennäköisesti aihetta käsitellään vasta kesällä.

Viimeistään tämän viikon kokouksen lopputuleman perusteella näyttää puolestaan selvältä, että ainakin jonkinlaisia justeerauksia valtiontukisäännöksiin on luvassa.

Nämä kohdat ovat joutuneet tarkkaan syyniin Suomenkin toimesta, koska suuret maat voivat aina tarjota enemmän tukia kuin pienet.

– Me emme halua tuhota yhteisiä sisämarkkinoita, jotka ovat meille valtavan tärkeät. Ja tämä tarkkarajaisuus, tämä ajallinen rajallisuus myös näiden höllennysten osalta on päätelmissä mukana, ja se on erittäin tärkeää, Marin sanoi.