Poliisin pitkä yö – alkoholilain muutokset ovat lisänneet hälytystehtäviä ja siirtäneet niitä aamuyön tunteihin
Vanhempi konstaapeli Ilpo Ikola saa välittömästi juttuseuraa, kun hän pysäköi moottoripyöränsä Kampin Narinkkatorille myöhään syyskuisena perjantai-iltana.
Nuori mies haluaa kertoa poliisille, että ruorijuoppouden yhden promillen raja on hänestä liian korkea. Terveisensä kerrottuaan hän lähtee jatkamaan matkaansa Helsingin yöhön.
– Juttuseuraa riittää aina, Ikola sanoo.
– Mutta sitäkin tämä työ on, ihmisten kuuntelua.
Ikola kertoo, että joku haluaa puhua hänelle taloyhtiönsä asioista ja toinen kysyy, montako hevosvoimaa poliisimoottoripyörässä on.
– Tiedot voisivat olla tankissa printattuna, niin ei tarvitsisi jokaiselle erikseen kertoa, konstaapeli naurahtaa.
Ikolan yövuoro alkoi viideltä iltapäivällä ja kestää aamuviiteen.
Päivävuorolaisten terveiset olivat, että tehtäviä on riittänyt vilkastuvaan tahtiin. Ikolan poliisiradiossa ei ole hiljaista hetkeä ollutkaan.
Ilta on vielä sen verran lämmin, että ihmisiä on paljon liikkeellä. Vuoroa on takana kuusi tuntia, ja sinä aikana Ikola on muun muassa etsinyt epäiltyjä rattijuoppoja ja kierrellyt Kallion kaupunginosassa, jonka kaduilla oli jälleen paljon alkoholin ja huumeiden käyttäjiä.
– Alkoholinkulutus ei ole meidän silmin vähentynyt. Tuntuu, että huumaantuneena ajaviakin on joka vuosi enemmän, 18 vuotta Helsingin poliisissa ollut Ikola sanoo.
Ikola ajoi Kamppiin lähiöstä Mellunmäestä. Soittajan antama tieto pahoinpitelystä osoittautui virheelliseksi, mutta yksi sekakäyttäjä lähti ambulanssilla sairaalaan.
– Kyllä ihmiset asiasta soittavat, vaikka lähtötiedot voivat olla erilaiset kuin paikan päällä.
Ikola tietää, että kiireisin aika on edessä vasta vuoron viimeisillä tunneilla, kun ihmisiä alkaa purkautua ravintoloista.
– Erilaiset seurueet ovat törmäyskurssilla. Osapuolet laitetaan eri suuntiin poistumiskäskyjen saattelemana.
Suomessa on Euroopan vähiten poliiseja väkilukuun suhteutettuna.
Kuitenkin jopa 95 prosenttia suomalaisista luottaa poliisiin joko melko paljon tai erittäin paljon, mikä selviää kesäkuisesta poliisibarometristä.
Tällainen luottamus helpottaa poliisin työtä. Toista on elämä maissa, joissa poliisi näyttäytyy osana väkivaltakoneistoa.
Suomen poliisijärjestöjen liiton (SPJL) järjestöpäällikön Mika Nygårdin mielestä on tärkeää, että suomalaisten mielikuva poliisista säilyy myönteisenä.
Se edellyttää sitä, että poliisilla olisi jatkossakin aikaa kohdata ihmisiä heidän omassa elinympäristössään.
Turvallisuudentunne lähtee pienistä asioista kuten siitä, että poliisi käy taloyhtiön asukasilloissa kertomassa, että pyörät kannattaa lukita ja laittaa ruohonleikkurit varastoihin. Tai kertomassa nuorille, mitä seurauksia tulee näpistyksestä ja humalassa mopolla ajamisesta.
– Jokaisesta laitoksesta pitäisi löytyä henkilöstöä, joka ei ole pakkotahtisessa keikka-ajossa. Muuten ihmiset saattavat alkaa kokea, etteivät heidän asiansa kiinnosta poliisia ollenkaan, Nygård sanoo.
Järjestelmä ei romahda yhdessä yössä, mutta erot vuosien 2010 ja 2020 välillä ovat jo isot.
Suomen poliisijärjestöjen liiton järjestöpäällikkö Mika Nygård
Vanhoihin kasarmitiloihin puolitoista vuotta sitten muuttaneen Oulun pääpoliisiaseman autohallissa vanhempi konstaapeli Kalle Luukkonen varustaa työparinsa kanssa autoa perjantain iltaseitsemästä aamuseitsemään kestävää vuoroa varten.
– Luulen, että on tulossa rauhallinen yö, 12 vuotta poliisina toiminut Luukkonen ennustaa.
Perjantain ja lauantain välinen yö on toki aina tavallista kiireisempi. Hälytyksiä saattaa kertyä jonoksi asti.
– Saa rientää tehtävältä toiselle, Luukkonen toteaa.
Poliisien määrä on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun käsittävässä poliisipiirissä laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana muutamalla kymmenellä ja koko maassa 800:lla.
Esimerkiksi eläköityneiden tilalle ei ole otettu uusia.
Samaan aikaan poliisille on kuitenkin sälytetty lisätehtäviä, kuten terrorismin torjuntaa. Väkimääräkin on kasvanut etenkin kaupunkiseudulla. Auliutta kysytään niin miehistöltä kuin johtoportaaltakin.
– Emme pysty samoihin vaste- tai tutkinta-aikoihin kuin aiemmin, Oulun poliisipäällikkö Sauli Kuha valittelee.
Luukkosellakin on kokemusta siitä, että toisinaan aika ehtii hoitaa asian ennen kuin poliisi ehtii paikalle. Ja kun henki ja terveys ovat etusijalla, kiireettömämmät tapaukset tippuvat jonon hännille.
– Tuntuu ikävältä, kun ihmiset joutuvat odottelemaan poliisia pitkään esimerkiksi kolaripaikoilla. Ei siinä auta kuin pahoitella, Luukkonen huokaa.
Kiireessäkin on vain hoidettava tehtävä kerrallaan mahdollisimman hyvin. Stressaamalla tilanne ei kummene.
Resurssien väheneminen ja sitä kautta poliisin näkyvyyden puute saattavat toisaalta johtaa hälytysten määrän vähenemiseen. Ihmiset eivät kutsu paikalle apua, koska kokevat, ettei poliisi kuitenkaan ehdi tai saapuminen kestää liian pitkään.
– Kynnys nousee, Luukkonen tietää.
Ympäristökuntien poliisiasemia on pistetty kiinni ja maakunnista on siirretty resurssia Ouluun. Siellä poliisipartion toiminta-alue on siksi laaja.
Luukkosen reviiri ulottuu etelä-pohjoissuunnassa Siikajoen ja Lumijoen rajalta Simon rajalle saakka, itäsuunnassa se jatkuu aina Puolangan ja Kajaanin rajalle asti. Välimatkaa voi olla 250 kilometriä.
Karu totuus on Kuhan mukaan sekin, että reuna-alueilta tulleiden hälytysten osalta poliisilla on ”sordino päällä”. Jokaisen pikkuasian perään ei pystytä lähtemään ja jättämään keskeisiä alueita ilman poliisipartioita.
– Esimerkiksi Pyhännällä, Kestilässä, Puolangalla ja Vaalassa meillä on tosi huono toimintavalmius. Harvaanasutun maaseudun tilanne on pahin.
Poliisijärjestöjen liittoon tulee entistä enemmän yhteydenottoja, joissa kerrotaan turhautumisesta ja väsymisestä, Mika Nygård kertoo.
Suomessa on tällä hetkellä noin 7 150 poliisia. Liiton tavoite on, että vuoteen 2024 mennessä heitä olisi vähintään 7 850. Poliisihallitus on pitänyt esillä samaa lukua. Silloin oltaisiin suunnilleen vuoden 2010 lukemissa.
Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Poliisihallituksesta sanoo, että 700 poliisin vajaus näkyy kaikessa.
– Puhutaan, että 100 000 hälytystehtävää jää hoitamatta. Myös rikosten selvitysprosentit heikkenevät, koska poliisilla ei ole aina aikaa lähteä tutkimaan asioita.
Poliisin resursseja on nipistetty tällä vuosikymmenellä Suomen taloustilanteen vuoksi. Nyt hallitus on halunnut varmistaa, ettei poliisien määrä tipu ensi vuonna tämän vuoden tasosta.
Syksyn budjettiriihessä myönnettiin lähes kuusi miljoonaa euroa lähiöiden ja harvaan asuttujen seutujen poliisien turvaamiseen.
Nygård huomauttaa, että nykyisillä kehyspäätöksillä poliisien määrä lähtee kuitenkin laskuun ensi vuoden jälkeen.
Ensi vuonna poliisille on varattu noin 740,3 miljoonaa, sitä seuraavina vuosina hieman vähemmän. Vuonna 2022 poliisille on budjetoitu noin 735,6 miljoonaa euroa.
Nygård sanoo, että kehyksissä ei huomioida ansiotulojen kehitystä, inflaatiota, vuokrien nousua, kasvavia IT-menoja, partioautojen polttoaineiden hinnannousua ja niin edelleen.
SPJL:n laskelmien Suomessa on neljän vuoden kuluttua noin 6 800 poliisia.
Hallituksen panostukset juuri lähiöpoliisiin ovat yritystä välttyä Ruotsin tieltä.
Väkivaltaiset yhteenotot ja autojen polttelut riivaavat länsinaapurin maahanmuuttajavaltaisia lähiöitä. Asuinalueet ovat eriytyneet liikaa.
Ruotsi heräsi poliisipulaan liian myöhään. Nyt sen hallitus paikkaa tilannetta poliisille myönnetyllä 750 miljoonan euron lisärahoituksella.
– En minä nyt sen 750 miljoonan euron perään kuuluta, mutta Suomen poliisi on joutunut viime vuosina säästämään erityisesti ennaltaehkäisevästä toiminnasta, Nygård toteaa.
Hänen mielestään poliisin rahoitukseen pitäisi tehdä korjaava liike nopeasti.
– Järjestelmä ei romahda yhdessä yössä, mutta erot vuosien 2010 ja 2020 välillä ovat jo isot.
Pätkärahoitus johtaa pätkäsuunnitteluun.
Nygård huomauttaa, että päälliköt eivät voi tehdä budjettejaan luottaen siihen, että lisärahoitusta tulee seuraavanakin vuonna.
– Kuusi miljoonaa euroa on ihan silmänlumetta. Tarve olisi noin 60 miljoonalle.
Poliisijohtaja Heikinheimo sanoo, että poliisi tarvitsisi pitkän aikavälin näkymän siitä, millaisen henkilöstömäärän palkkaaminen on mahdollista.
– Emme halua kouluttaa poliiseja työttömyyskortistoon.
Sauli Kuhakin ihmettelee, miksi poliisin kohtalo on mennä vuosi ja budjettiriihi kerrallaan.
– Poliiseja on vähemmän kuin miesmuistiin, ja kehitys näyttää kulkevan aina vain huonompaan suuntaan.
Ongelma tosin on sekin, että poliisikoulu ei vedä hakijoita toivotulla tavalla.
Viime vuonna koulutuspaikkoja oli 400 ja hakijoita yli kolme kertaa sen verran, mutta aloittajia saatiin alle 340. Iso osa hakijoista ei läpäise pääsykokeita – tai ei halua edes osallistua niihin. Nuorten pitää hakea opiskelupaikkoja toimeentulotukea saadakseen.
– Näitä hakijoita on todella paljon, Nygård tietää.
– Silmiinpistävän paljon hakemuksia on jätetty lauantain ja sunnuntain välisenä yönä neljän–viiden välillä.
Vuonna 2014 poliisin tutkinnosta tuli ammattikorkeakoulutasoinen, ja samalla poistuivat ilmainen ruoka, majoitus ja terveydenhoito. Nygårdin mukaan uudistus merkitsi hakijoiden keski-iän nuorentumista, koska alanvaihtajien määrä tippui.
Valtion tämänvuotisessa talousarvioesityksessä todetaan, että tällä hetkellä poliisin suorituskyky ei kaikilta osin vastaa olemassa olevia uhkakuvia eikä muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia.
”Poliisitoiminnan eri osa-alueiden tuloksellisella toiminnalla pyritään vaikuttamaan osaltaan siihen, että Suomi olisi edelleen yksi Euroopan turvallisimmista maista, vaikka poliisitoimen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi ja poliisitoimen rahoitus supistuu”, esityksessä lukee.
Nygård ihmettelee tätä ilmeistä ristiriitaa.
– Jos terrori-isku tapahtuu jossain syrjäisemmässä paikassa ja lähin partio on tunnin ajomatkan päässä, aika paljon pahaa ehtii tapahtua.
Helsingissä Ilpo Ikolan työvuoro on lauantaina tuntia myöhäisempi kuin perjantaina, kuudesta kuuteen.
– Nyt kun ravintolat saavat olla pitempään auki, päihtyneitä ihmisiä liikkuu kaduilla vielä kuuden aikaan, hän kertoo.
Poliisihallituksen mukaan vuoden 2018 alussa voimaan tulleet alkoholilain muutokset ovat lisänneet hälytystehtäviä ja siirtäneet niitä aamuyön tunteihin.
Poliisin hälytystehtävät ovat tammi-heinäkuun aikana lisääntyneet yli 12 000:lla. Muun muassa pahoinpitelytehtävien määrä on noussut aamulla kello 5–6 lähes 65 prosenttia.
Heikinheimon mukaan poliisien työvuorot on pitänyt suunnitella uusiksi lähes koko maassa. Lisätunteja on tullut juuri kalleimpiin viikonloppuyövuoroihin.
Poliisiauto vilahtaa ohi pillit päällä iltakymmeneltä Oulun keskustassa.
Ambulanssi ajaa paikalle tarkistamaan pahoinpitelyn uhriksi joutuneen hoidontarpeen. Joku karjuu muotiliikkeen kulmalla isoon ääneen ahdistustaan, muuten on rauhallista.
Luukkonen on saanut parinsa kanssa ilmoituksen teineille lääkkeitä myyvästä henkilöstä. Poliisin vanha tuttu ehtii kuitenkin kiikuttaa yritystoimintansa muualle ennen partion saapumista.
Kuudelta aamulla Luukkonen palaa työparinsa kanssa Hiukkavaaraan.
Ennustus rauhallisesta yöstä osui oikeaan. Hommia on silti riittänyt.
Lista on tavallinen: häiriökäyttäytymistä keskustassa, juopuneiden kuljettamista putkaan, metelin hiljentämistä, rattijuoppojen pysäyttämistä. Viimeisellä tunnilla tuli vielä ilmoitus iäkkään naisen katoamisesta.
Luukkonen purkaa auton, ajaa koneet alas. 12 tunnin työvuoro on pian takana.
– Kyllä tässä pikkuhiljaa hiipii mieleen ajatus, että on mukava päästä kotiin nukkumaan, hän naurahtaa.
Reportaasi on julkaistu alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 28. syyskuuta. Lehden voi tilata täältä .