Poliisi aloitti esitutkinnan Lissabonin-suurlähetystön tapauksessa – UM: Suojattavaa tietoa vuodettiin asiattomasti julkisuuteen

Helsingin poliisi on aloittanut esitutkinnan Suomen Lissabonin-suurlähetystöön liittyvässä tapauksessa. Tutkittava rikosnimike on tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen, poliisin viestinnästä kerrotaan STT:lle. Poliisi ei toistaiseksi kerro asiasta enempää, koska esitutkinta on kesken.

Ulkoministeriö teki poliisille asiassa tutkintapyynnön viime syksynä, ministeriön tietohallintojohtaja Ari Uusikartano kertoo STT:lle.

– Silloin päädyttiin siihen johtopäätökseen, että suojattavaa tietoa on vuodettu asiattomasti julkisuuteen, jolloin meidän velvollisuutemme on tehdä tutkintapyyntö, Uusikartano sanoo.

Aiemmin tutkintapyynnöstä uutisoi Ilta-Sanomat.

Suurlähetystön päällikkönä toiminut Titta Maja-Luoto sai viime kesänä ministeriöltä kirjallisen varoituksen epäasiallisesta käytöksestä ja häirinnästä. Taustalla oli edustuston henkilökunnan tekemä häirintäilmoitus, joka nousi keskusteluun Ilta-Sanomien uutisoitua siitä.

Maja-Luoto kutsuttiin kesällä takaisin Helsinkiin, ja hänen tehtävänsä suurlähetystön päällikkönä päättyi loppukesästä.

Uusikartano sanoo STT:lle, että häirintäasiat tulee selvittää, mutta ei median kautta.

– Siinä loukataan tietosuojaa ja julkisuuslakia.

Uusikartanon mukaan ministeriöllä on ohjeistus siitä, kuinka häirintätapauksissa tulisi toimia ja kuinka niitä lähdetään selvittämään.

– Siinä toimittiinkin niin, että edustustoon lähetettiin saman tien henkilöstöjohtajan johtama delegaatio, joka kävi henkilöstön kanssa asiaa lävitse. Tämä tapahtui jo ennen tutkintapyynnön tekoa.

Uusikartano sanoo, että ”kabinettia” eli poliittista johtoa oli informoitu siitä, että tutkintapyyntö tehdään. Hän kuitenkin huomauttaa, ettei poliittinen johto päätä tutkintapyynnön tekemisestä, vaan se kuuluu virkamiesten työhön.

Tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon tai enintään kuuden kuukauden vankeuteen.

Rikoslain mukaan virkamies voi syyllistyä virkasalaisuuden rikkomiseen muun muassa silloin, jos hän paljastaa lain mukaan salassa pidettävää tietoa tai käyttää sellaista omaksi hyödykseen tai toisen vahingoksi. Tuottamuksellisuudesta on kyse silloin, jos asiaan syyllistyy huolimattomuudesta.