Pohjoisessa kastetaan noin neljä vauvaa viidestä, pääkaupunkiseudulla alle puolet

Moni vanhempi ei halua tehdä päätöstä kirkkoon kuulumisesta lapsen puolesta.
Kirkko

Viime vuonna Suomessa syntyneistä lapsista 62 prosenttia kastettiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniksi. Vielä vuonna 2010 luku oli lähes 80 prosenttia, kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen.

Kasteen suosio vaihtelee hyvin paljon eri puolilla Suomea.

– Pääkaupunkiseudulla on täysin eri tilanne kuin esimerkiksi Oulun seudulla. Helsingin hiippakunnassa kastettiin viime vuonna noin 40 prosenttia ja Oulun hiippakunnassa noin 79 prosenttia syntyneistä lapsista, Salminen kertoo.

Oulun hiippakunta on maantieteellisesti laaja alue, joka ulottuu Keski-Pohjanmaalta Lappiin.

Salmisen mukaan kasteiden vähenemiseen vaikuttaa se, että yhä useampi suomalainen ei kuulu kirkkoon. Eri sukupolvet myös kokevat uskonnollisuuden eri tavalla.

Vähiten kirkon jäseniä on 30–34-vuotiaissa, joista noin 54 prosenttia kuuluu kirkkoon. Koko väestöstä kirkon jäseniä on noin 70 prosenttia.

Kirkkohallituksen johtava asiantuntija Katri Vappula kertoo, että kastepäätös perustuu eniten perinteeseen – haluun saada ristiäisjuhla ja lapselle kummit. Hieman alle puolet lapsensa kastavista vanhemmista pitää tärkeänä vakaumuksellisia syitä: lapsen halutaan kasvavan kristittynä.

– Osa taas perustelee kastetta sillä, että lapsi saa myöhemmin itse valita, haluaako hän pysyä kirkon jäsenenä, Vappula sanoo.
Salmisen mukaan se, ettei päätöstä haluta tehdä lapsen puolesta, on selvästi yleisin syy kastamatta jättämisen taustalla. Kirkon tutkimuskeskuksen viime vuonna tekemän kastekyselyn perusteella 75 prosenttia lapsensa kastamatta jättäneistä vanhemmista haluaa jättää mahdollisen kastepäätöksen lapselle itselleen.

Monessa perheessä toinen vanhemmista ei kuulu kirkkoon eikä siksi halua lastaan kastettavan. Osa perustelee kastamatta jättämistä myös katsomusidentiteetillä. Vanhempi tai vanhemmat eivät pidä itseään uskovaisena, tai heillä on ohut suhde kirkkoon.

Kastekyselyyn vastasi noin tuhat suomalaista. Vastaukset kerättiin lapsiperheistä, joissa vähintään toinen vanhemmista kuuluu kirkkoon.

– Perheissä, joissa vain toinen vanhemmista kuuluu kirkkoon, lapsen kastaminen on todennäköisempää, jos kirkkoon kuuluva on lapsen äiti, Salminen kertoo.

Salmisen mukaan kirkkoon liittyi viime vuonna yli 16 000 suomalaista, joista vajaat puolet oli 20–39-vuotiaita.

– Nuorilla aikuisilla kirkkoon liittymistä saattavat lisätä toive kirkkohäistä, mahdollisuus toimia kummina tai oman lapsen syntymä, mutta suoraa päätelmää ei voida lukujen pohjalta tehdä, sillä kirkkoon liitytään myös muiden syiden takia, Salminen pohtii.

Noin 80 prosenttia 14–15-vuotiaista suomalaisista käy rippikoulun. Rippikoululaisista merkittävä osa on siis nuoria, joita ei ole kastettu. Salminen uskoo, että osin tätä selittävät kavereiden malli ja ryhmäpaine.

– Toisaalta jotain sekin kertoo, että vuosittain yli 800 kirkkoon kuulumatonta nuorta kastetaan rippikoulun yhteydessä, Salminen huomauttaa.

Kirkkoon liittyminen edellyttää kasteen ja rippikoulun. Salmisen mukaan viime vuonna aikuisrippikoulun kävi vajaat 200 suomalaista. Aikuisten rippikouluopetus voidaan järjestää joustavasti monilla eri tavoilla.

Juttua korjattu su klo 14.00. Lapsen uskontokunnasta päättävät huoltajat yhdessä, eikä äiti ensisijaisesti, kuten haastateltava jutussa aiemmin kertoi.