Pellervo ennustaa Suomelle laihaa vuosikymmentä – nousu vaatii lisää maahanmuuttoa ja joustavampia työmarkkinoita
Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa seuraavan 20 vuoden kasvuennusteessaan, että Suomen vuotuinen talouskasvu jää yhteen prosenttiin vuosina 2023–2033, mutta voi sen jälkeen kiihtyä keskimäärin 2,7 prosenttiin.
Syy seuraavan vuosikymmenen aneemiseen kasvuun on Suomen kehno tuottavuuskehitys, joka on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista.
Suuntaa voidaan Pellervon mukaan muuttaa lisäämällä työmarkkinoiden joustavuutta ja kannustamalla yrityksiä uudistumaan ja panostamaan korkeamman arvonlisän tuotantoon.
Ennuste perustuu myös siihen, että nettomaahanmuutto nousee 25 000 henkilöön vuodessa, selvästi suuremmaksi kuin Tilastokeskuksen ennustama 15 000.
PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen arvioi, että kansainväliset jännitteet ja globalisaation takaiskut hidastavat kasvua ja tuottavuuskehitystä koko maailmassa seuraavan kymmenen vuoden ajan. Sen jälkeen voi alkaa mennä paremmin.
– Näkemyksemme ennusteen toisesta vuosikymmenestä on positiivisempi: virheistä opitaan. Vastakkainasettelu vähenee, globalisaatio tekee paluun ja tekoäly nostaa tuottavuutta. Suomellakin on silloin mahdollisuus nopeampaan kasvuun – jos alamme nyt heti tehdä kasvua tukevia päätöksiä, Lahtinen sanoo tiedotteessa.
Suomea paremmin menestyneiden naapurien esimerkki vahvistaa PTT:n uskoa, että tuottavuuden takamatkaa voidaan kuroa kiinni, vaikka Suomi tuskin koskaan yltää tuottavuudessa maailman kärkimaiden tasolle.
– Tanskan ja Ruotsin esimerkki osoittaa, että myös pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan vahvuuksilla pystyy menestymään globaalissa tuottavuuskilpailussa, Lahtinen huomauttaa.
Suomen tuottavuus koheni aina vuoteen 2008 saakka, mutta sen jälkeen kehitys on ollut heikompaa. Takamatka ei ole enää lyhentynyt, vaikka useimmat muut Pohjoismaat ovat kyenneet saavuttamaan kärjen.
– Suomen tuottavuuskasvu on aina rakentunut kapealle pohjalle, ja vientiteollisuudessa korostuvat matalan arvonlisän välituotteet. Nokian matkapuhelintoiminnan vaikutus työn tuottavuuden kasvuun oli merkittävä. Ruotsissa menestysalojen kirjo on laajempi ja palvelusektorin kehitys meitä edellä, summaa PTT:n ekonomisti Emilia Gråsten.
Tulevaisuudessa menestyvät ne maat, joissa työvoima ja pääomat pystyvät siirtymään tehokkaasti sektorilta toiselle.
Esimerkiksi Tanska ja Yhdysvallat pystyvät siten hyödyntämään tekoälyn kaltaisten innovaatioiden potentiaalia. Suomi ei ole tässä yhtä ketterä.
– Suomi pyrkii kyllä päättäväisesti kasvattamaan tutkimus- ja kehityspanostuksiaan, mutta uusista innovaatioista pitäisi pystyä kehittämään korkean arvonlisän lopputuotteita, joilla on kansainvälistä kysyntää. Muuten on vaara jäädä väliinputoajaksi, Gråsten toteaa.
PTT:n ennuste talouskasvun ja tuottavuuden kohenemisesta ensi vuosikymmenellä perustuu arvioon, että työikäisen työvoiman määrä kehittyy aiempia arvioita paremmin.
25 000 ihmisen vuosittainen nettomaahanmuutto merkitsisi, että Suomessa olisi vuonna 2043 työikäisiä asukkaita noin 210 000 enemmän kuin mitä Tilastokeskus laskee.
– Maahanmuutto kasvaa, ja se vaatii Suomelta parempaa kotouttamista, sujuvampaa oleskelulupajärjestelmää ja työmarkkinoiden asennemuutosta, toteaa PTT:n ekonomisti Veera Holappa.
Myös työllisyyden odotetaan kohenevan. PTT ennakoi, että 15–64-vuotiaiden työllisyysaste nousee 79,1 prosenttiin vuoteen 2043 mennessä. Ilman tehokkaita toimia siihen ei päästä.
– Työperäisen maahanmuuton helpottamisen rinnalla pitää uudistaa työttömyysturvaa, osallistaa osatyökykyisiä enemmän ja lisätä työuran aikaista koulutusta, Holappa sanoo.