Pelaako Turkki Venäjän pussiin torppaamalla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet? – Presidentti Niinistö vastaa Ylellä
Pelaako Turkki Venäjän pussiin hankaloittamalla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä?
Tätä kysyttiin presidentti Sauli Niinistöltä, kun hän vastasi kansalaisten kysymyksiin Yle Radio Suomessa.
Niinistö luonnehti kysymystä spekulaatioksi, jolle ei ole vahvistusta.
– Me tietysti olemme seuranneet hyvin tarkkaan sitä tilannetta ja sitä seuraavat aika monet muutkin, tarkoitan ihan puhtaasti tiedusteluelimiä.
– Oikeastaan mitään viitettä tai vahvistusta siitä, että Turkin ja Venäjän välillä olisi tässä suhteessa jotakin kauppaa tai yhteistä käsitystä, ei ole, Niinistö toteaa.
Presidentin mukaan kannattaa myös muistaa, että Turkin ja Venäjän suhde on ”aika lailla moniväritteinen”.
– Siellä on myöskin suuria jännitteitä.
Huijasiko Nato Suomea avoimien ovien politiikallaan? Tätäkin kysyttiin.
Niinistön mukaan ei.
– Natossa oli yhtä lailla kuin meilläkin se käsitys, että esteitä ei olisi.
Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin takki sen sijaan kääntyi.
Niinistö kertasi, että hän sai itsekin puhelimessa Erdoganilta 4. huhtikuuta vakuutuksen siitä, että Turkki tukee Suomen Nato-jäsenyyttä.
– Hän totesi saman tien, että me sitä sitten ”assess favourable”, eli arvioimme myönteisesti. Kun häntä kiitin siitä, hän otti kiitokset kovasti ystävällisesti vastaan.
Niinistön mukaan samaa sanomaa oli liikkunut Turkin ulkoministerin kautta useita kertoja.
Erdogan tuli kuitenkin täysin toisenlaisen kantansa kanssa ulos 13. toukokuuta, Niinistö sanoo.
– Meillähän oli sitten parin päivän päästä vasta lopullisia ratkaisuja presidentin ja hallituksen tp-utvassa.
Niinistön mukaan Suomen ei olisi kuitenkaan kannattanut laittaa jarruja päälle Nato-prosessissaan.
– Ei se oikeastaan tätä tilannetta kauheasti olisi muuttanut, koska silloin olisi samaan tapaan jahnattu ja yritetty käydä neuvotteluja ja päivittäistä vuoropuhelua niin kuin nyt.
Niinistö luonnehtii suomalaisten Nato-kannan muuttumista keväällä suomalaisen demokratian riemuvoitoksi.
– Se lähti liikkeelle ihmisistä ja heidän mielipiteistään, ja sitten koko poliittinen kenttä täydellä laajuudella myös osallistui.
Useampi kuulija oli kuitenkin lähettänyt radiolähetykseen presidentille kysymyksen siitä, miksi Suomessa ei järjestettykään kansanäänestystä Natosta.
– Silloin kun Naton kannatus oli aika alhaista, minun johtopäätökseni oli, että ilman kansanäänestystä ei kyllä Natoon ole mitään asiaa. Saattaa olla, että ajattelin vähän väärinkin, Niinistö pohti.
Hänen mukaansa kevään mittaan kävi kyllä aika selväksi, mikä kansan mielipide on.
Lukuisat mielipidetutkimukset olivat linjassa keskenään, Niinistö muistuttaa.
– Siinä mielessä kansanäänestys ei olisi enää ratkaissut mitään.