"Paroni" ei unohdu – Monzan Curva Grande vei karismaattisen moottoripyöräilijän 50 vuotta sitten
Sunnuntaina 20. toukokuuta 1973 Monzan moottoriradalla Pohjois-Italiassa paistoi aurinko.
Hallitseva 250-kuutioisten moottoripyörien maailmanmestari Jarno Saarinen ampaisi radalle Yamahallaan kolmantena saksalaisen Dieter Braunin ja italialaisen Renzo Pasolinin perään.
Pian Curva Grande -kaarteesta kohosi musta savupatsas. Saarinen ja Pasolini olivat kuolleet.
Siitä, mitä radalla tapahtui, ei vielä viisi vuosikymmentä myöhemminkään ole täyttä varmuutta, sillä onnettomuuspaikalla ei ollut tv-kameroita. Syystä tai toisesta Pasolini kaatui, lensi päin teräskaiteita ja kuoli törmäyksessä.
Pasolinin pyörä sinkoutui päin Saarista, joka sai osuman päähänsä ja kuoli ilmeisesti heti. Hän jäi radalle makaamaan, ja moni kuljettaja ajoi hänen ylitseen ehtimättä väistää.
Yleisen käsityksen mukaan Pasolinin kaatumisen olisi aiheuttanut toisen kilpailijan pyörästä edellisessä lähdössä radalle valunut öljy. Toisen teorian mukaan Pasolini olisi kaatunut pyöränsä koneen leikanneen kiinni. Kyse saattoi kuitenkin olla myös Pasolinin ajovirheestä.
Kun reilun kuukauden kuluttua Saarisen ja Pasolinin onnettomuuden jälkeen samassa mutkassa kuoli juniorikilpailussa kolme kilpailijaa, moottoripyöräkilpailut lopetettiin Monzassa kahdeksaksi vuodeksi.
Yhdeksän metriä leveä onnettomuusmutka oli joka tapauksessa vaarallinen, sillä ulosajolevennyksiä ei ollut ja vauhtia oli yksinkertaisesti liikaa. Sittemmin Curva Grandeen tehtiin ylimääräinen hidastusmutka, eli shikaani.
Monzan radan vaarallisuus oli Saarisenkin tiedossa. Viimeiseksi jääneessä haastattelussaan italialaislehti Gazzetta dello Sportille Saarinen sanoi, ettei pidä Monzan radasta, joka on nopea ja ennen kaikkea vaarallinen. Saarinen sanoi, että radan asfaltti sopii ehkä autoille, joissa on neljä pyörää, mutta moottoripyörissä on vain kaksi.
Vain 27-vuotiaana kuollut Saarinen ehti voittaa 250-kuutioisten maailmanmestaruuden vuonna 1972. Monet pitävät lempinimellä ”Paroni” tunnettua turkulaista yhä kaikkien aikojen karismaattisimpana suomalaisena moottoriurheilijana.
Saarinen oli kaarreajotekniikan edelläkävijä, ja hänen ajotapansa edelsi myöhempien MotoGP-kuljettajien käyttämiä tekniikoita. Saarinen oli ensimmäinen ajaja, joka laski kaarteessa sisemmän polvensa radan pintaan asti. Jääradoilta rajun ajotyylinsä omaksunut Saarinen ajoi myös usein radan reunakiveyksien yli.
Suomen lisäksi Saarinen muistetaan yhä erityisesti Italiassa, jossa on nimetty hänen mukaansa katuja ja puistoja. Myös takavuosien italialainen Formula 1 -kuljettaja Jarno Trulli oli saanut etunimensä Saarisen mukaan.