Pekka Puska pitää THL:n leikkauksia kovana iskuna – "Jos ja kun tulee seuraava paha epidemia, niin ollaan pulassa"
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:ään kohdistuvat rajut leikkaukset huolestuttavat sen entistä pääjohtajaa, professori Pekka Puskaa.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen leikkausten seurauksena THL joutuu säästämään vuosittain 12 miljoonaa euroa kaudella 2024–2027. Vähennettävä henkilöstömäärä on yhteensä arviolta 180 henkilöä.
– Se on aika paha juttu ja iso isku, Puska sanoo.
Merkittäviä supistuksia kohdistuu myös koronapandemian hoitamisesta vastanneeseen tartuntatautien osastoon sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan.
Puska ihmettelee tätä, sillä koronan aikana poliitikot olivat laajasti sitä mieltä, että THL:stä on leikattu liikaa ja pandemian hoidossa on siksi vaikeuksia.
– Ja nyt leikataan lisää. Se on ihan selvää, että jos ja kun tulee seuraava paha epidemia, niin ollaan pulassa, hän ennustaa.
Puska toteaa, että perusvalmius tilanteiden hoitamiseen säilyy edelleen, mutta leikkausten jälkeen jäljelle jäävä osasto joutuu jälleen tulipalojen sammutteluun.
– Uusiin epidemioihin varautumisesta tulee paljon huonompaa. Jokaisella epidemialla on ollut omanlaiset piirteensä.
Puska sanoo, että koronan aikaan THL:ssä oli vahvempi miehitys kuin mitä nyt jää jäljelle.
– Silloinkin todettiin, kuinka pulassa THL oli. Maan hallitus antoi lisärahoitusta melkein paniikissa.
– Pidän aika selvänä, että jos tulee vähänkin pahempi pandemia, niin THL:n nykymiehityksellä homma ei onnistu.
Kansanterveys on toinen suuri huolenaihe kansanterveyden asiantuntijalle Pekka Puskalle. Hän muistuttaa, että väestön terveysseuranta on ollut ratkaisevan tärkeää suomalaisten terveyden parantamisessa ja sairauksien ennaltaehkäisyssä.
– Ihmisten elinikään on tullut viime vuosikymmeninä noin 15 vuotta lisää, Puska toteaa.
– Väestön terveysseuranta on tärkeimpiä taustatekijöitä, joilla terveyspolitiikkaa on tehty.
Pitkäaikaista terveysseurantaa tarvittiin myöskin 50 vuotta sitten alkaneeseen Pohjois-Karjala-projektiin, jolla oli lopulta mullistava vaikutus suomalaisten elintapoihin ja terveyteen koko maassa. Projektia johti Pekka Puska.
– Isot terveystutkimukset tehdään nyt viiden vuoden välein, viimeisin oli Terve Suomi. Sen tuloksia on näkynyt lehdissä koko ajan.
Ilman tutkimusta ei ole asiantuntijalaitosta.
Pekka Puska
Puskan mukaan monilla on virheellinen käsitys siitä, että suomalaisten terveystietoja saisi myös rekistereistä. Sairaaloiden rekistereistä saadaan kyllä tietoa potilaista, mutta ne eivät kata koko väestöä, hän huomauttaa.
– Ei ole mitään rekisteriä, josta saisi tietoa esimerkiksi väestön lihavuudesta, tupakoinnista, alkoholinkäytöstä tai kolesterolitasoista. Terveysseurannat ovat ratkaisevan tärkeitä terveyspolitiikassamme.
Puska toteaa, että joitakin THL:n projekteja voidaan jatkossa tehdä yliopistoissa.
– Mutta THL:n kannalta avainasemassa on se, että laitoksella on omaan toimintakenttäänsä liittyvää tutkimusta riittävää paljon. Ilman tutkimusta ei ole asiantuntijalaitosta, se on ihan varma.
Kansantautien perinteisten riskitekijöiden osalta moni asia menee Suomessa hyvään suuntaan. Puska on kuitenkin nyt erityisen huolissaan väestön lihomisesta.
–Varsinkin nuorten lihominen on suuri terveyspommi tällä hetkellä. Lihavista lapsista ja nuorista tulee usein lihavia aikuisia, ja lihavuuden terveysvaikutukset tiedetään.
Puska muistuttaa, että suomalaisten genetiikka ei ole muuttunut ylipainoa kerryttäväksi. Lehdetkin ovat täynnä ravinto- ja laihdutusohjeita, mutta väki vain lihoo. Syy tilanteelle on siis asiantuntijoiden mukaan elinympäristössä, jossa energiapitoista ruokaa on tarjolla kaikkialla.
– On hyvin paljon epäterveellisiä, houkuttelevia vaihtoehtoja, ja markkinointi on aktiivista – varsinkin lapsille, Puska sanoo.