Mihin haluaisit vaikuttaa meppinä? – Suomenmaa kysyi keskustan ehdokkailta
Euroopan parlamentin vaalit käydään sunnuntaina 9. kesäkuuta. Suomenmaa pyysi keskustan 20 ehdokasta kertomaan tärkeimmän tavoitteensa EU-politiikassa.
Ehdokkailta kysyttiin sähköpostitse, mikä on itsellesi tärkein asia tai asiakokonaisuus, johon haluaisit Euroopan parlamentin jäsenenä vaikuttaa, ja mihin suuntaan?
Suomenmaa on julkaissut sarjan aiemmat osat kahtena aiempana sunnuntaina 12.5. ja 19.5.
Satu Jaatinen
Yrittäjä, kauppatieteiden maisteri, Asikkala, 57 v.
Vaalikampanjani titteli on ”Omavaraisuuden puolesta”. Omavaraisuudesta kun syntyy huoltovarmuus, turvallisuus ja vauraus.
Koimme omavaraisuuden tärkeyden energiakriisissä. Nykyinen turvallisuuspoliittinen- ja taloustilanteemme tarvitsee omavaraisuutta, jotta huoltovarmuus toimii ja pöytään löytyy suomalaista ruokaa. Omavaraisuuden avaimet eivät löydy ulkoisista pääomista: kannettu vesi ei kaivossa pysy. Omavaraisuus nousee paikallisesta yrittäjyydestä ja tuottajista. Kuitenkaan EU ei anna kuntien ostoillaan vahvistaa paikallista tuotantoa, eikä puutu välikäsien ryöstöön alkutuottajilta. EU velvoittaa meidät yhtiöittämään mm. sähköverkot, jotka sitten kansainväliset Carunat voivat poimia salkkuihinsa.
EU:ssa työskentelenkin sen puolesta, että EU suojaa ja tukee paremmin paikallista infraa ja tuotantoa. Ottaa esimerkkiä Ruotsin valtion energiaketjusta, omista kaivoksista, pienyrityksistä ja teollisuudesta. Saksan perheyrityksistä talouden perustana. Kunkin maan vahvuuksista.
![](https://www.suomenmaa.fi/wp-content/uploads/2024/05/Jaatinen-Satu-Keskusta-1024x1016.jpg)
Satu Jaatinen.
Venla Kajan
Metsätiedeiden kandidaatti, Kuopio, 25 v.
Minulle tärkein kysymys on ilmastotoimien varmistaminen. Euroopan pitää varautua tuleviin kriiseihin, ja ilmastonmuutos on vakava uhka turvallisuudelle. Ilman määrätietoista työtä ilmastotavoitteita ei saavuteta. Samaan aikaan täytyy huomioida muut haasteet, kuten riittävä omavaraisuus ja turvallisuus.
Meidän pitää luopua fossiilisista raaka-aineista, edistää kiertotaloutta ja parantaa vihreän yritystoiminnan kannattavuutta. Tässä ei kuitenkaan voida onnistua ihmisten arkea kurjistamalla tai säätelemällä yrityksiä hengiltä. Yritykset voivat parhaimmillaan edistää siirtymää nopeammin kuin lainsäätäjät. Innovaatiot ja osaaminen ovat tärkeitä EU:n kilpailukyvylle, mutta myös tulevien kriisien ratkaisuun.
![](https://www.suomenmaa.fi/wp-content/uploads/2023/11/Venla-Kajan-2293_preview-1024x682.jpg)
Katri Kulmuni
Kansanedustaja, yhteiskuntatieteiden maisteri, Tornio, 36 v.
Suomen kestäviin, uusiutuviin luonnonvaroihin liittyvän sääntelyn osalta tilanne tulee rauhoittaa. Nyt sääntely muuttuu jatkuvasti, pahimmillaan kesken investoinnin ja on sisäisesti ristiriitaista. Tämä heikentää investointiympäristöä ja haittaa markkinoiden toimintaa ja pelaa vain fossiilisten pussiin.
Investoinnit valuvat Yhdysvaltoihin ja Euroopan kilpailukyky heikkenee. Tärkeintä olisi edistää neljää vapauden liikkuvuuden periaatetta unionissa (pääomat, palvelut, tavarat, ihmiset) ja huolehtia, että etenkin sisämarkkina toimii. Tämä on vientivetoiselle maallemme aivan keskeistä. Nyt suuret jäsenmaat pumppaavat valtiontukia ja komissio suunnittelee uusia velkapaketteja. Tämä luo unioniin ainoastaan lisää jännitteitä. Valtiontuissa täytyy palata noudattamaan sääntöjä, eikä uusia velkapaketteja pidä edistää tai hyväksyä.
![](https://www.suomenmaa.fi/wp-content/uploads/2024/03/Kulmuni-Katri-5957-JohannesErkkila-scaled-1-1024x682.jpg)
Katri Kulmuni.
Valtteri Paakki
Maakuntasuunnittelija, filosofian maisteri, Jyväskylä, 25 v.
Itse haluan seuraavalla vaalikaudella pitää esillä ilmasto- ja ympäristökysymyksiä sekä vihreää siirtymää.
On hyvä, että meillä on Euroopassa yhteiset sitovat ilmastotavoitteet. Vaikka konkreettisista toimenpiteistä päättäminen on syytä jättää jäsenvaltioiden vastuulle, on EU:n katsottava sen perään, että jokainen jäsenvaltio on oikealla uralla.
Ilmastotavoitteisiin pääseminen tulee vaatimaan eurooppalaisen TKI-rahoituksen kasvattamista. Haluan kasvattaa yhteistä eurooppalaista TKI-rahoitusta, josta kilpaillaan laadulla.
Meidän on tuettava niitä ihmisiä ja alueita, jotka mahdollisesti menettävät elinkeinonsa vihreän siirtymän myötä. Yhä jatkossakin tarvitsemme vahvaa aluekehityspolitiikkaa, jolla luodaan hyvinvointia ja rakennetaan kestävää tulevaisuutta.
Vihreään siirtymään liittyviä investointeja toteutettaessa on myös huolehdittava investointien sosiaalisesta hyväksyttävyydestä. Luvitusprosesseja on hyvä sujuvoittaa, mutta samalla on muistettava, että vaikutusten arvioinnin ja vuorovaikutteisen suunnittelun kautta saadaan sosiaalisesti kestäviä päätöksiä.
![](https://www.suomenmaa.fi/wp-content/uploads/2023/11/Valtteri-Paakki-2350_preview-1024x712.jpg)
Valtteri Paakki.
Petri Rinne
Metsänhoitaja (MMM), toiminnanjohtaja, Sastamala, 49 v.
Metsänhoitajana minulle tärkein asia on suomalaisen alkutuotannon kannattavuuden ja siihen perustuvan teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen. Suomi elää yhä metsästä ja metsäpolitiikkamme on pidettävä omissa käsissä, vaikka EU joskus pyrkii koukkaamaan tähän jäsenmaiden omaan toimivaltaan kuuluvaan aihepiiriin ympäristö- ja ilmastopolitiikan kautta.
Ennallistaminen ja luontokadon torjunta on tehtävä niin, etteivät ne aiheuta haittaa metsänomistajien oikeuteen omaan maahansa ja metsätalouteensa. Myös energiapolitiikassa puun on jatkossakin oltava uusiutuva luonnonvara ja sen energiapolton on oltava sallittua, sinä päivänä kun EU kieltää puun polttamisen saunan kiukaissa Suomi eroaa EU:sta!
Alkutuotannon kannattavuuteen kuuluu toki metsäpuolen lisäksi maatalouden kannattavuus, viljelijän kannalta entistä reilumpi ja vähemmän byrokraattinen CAP-uudistus, vastuullisuusvelvoitteiden ulottaminen myös EU:n ulkopuolelta tulevaan ruokatuontiin ja maaseudun elinvoiman tukeminen mm. Leader-kehittämisyhdistysten paikallisten strategioiden kautta.
![](https://www.suomenmaa.fi/wp-content/uploads/2024/05/rinne-2.jpg)
Petri Rinne.
Joonas Soukkio
Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja, Tampere, 27 v.
Ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttäminen sekä ekologisen ja kestävän kasvun luominen. Suomessa ja Euroopassa on tehtävä vielä paljon ilmaston sekä luonnon puolesta. Erityisen huolissani olen vesistöjen tilasta, ilmaston lämpeneminen sekä saastuminen vaikuttavat niihin eniten. Itämeren tilanne on erityisen hälyyttävä ja sen tilanteen parantamiseksi tarvitaan koko EU:n laajuisia toimia.
Kaiken liiketoiminnan on tulevaisuudessa perustuttava eettisyyteen, kestävyyteen, kiertotalouteen sekä kohtuulliseen kuluttamiseen. Kiertotalouteen panostamalla, ehkäisemme raaka-aineiden loppumista, vahvistamme myös raaka-aine omavaraisuuttamme ja teemme asioita ympäristöä säästäen. Kiertotalouden ympärille on mahdollisuus luoda paljon työtä sekä yrittäjyyttä ja sitä kautta kestävää kasvua. Yksityisillä yrityksillä ja toimijoilla on paljon annettavaa, osaamista ja mahdollisuuksia ympäristövastuullisuuden saralla. Meidän tulisi kaikissa päätöksissä asettaa luonnon hyvinvointi päätöksiemme ytimeen.
![](https://www.suomenmaa.fi/wp-content/uploads/2022/11/Joonas-Soukkio-8553_preview-1024x674.jpg)