Tutkimus: Pienituloiset kärsivät eniten kuumuudesta
Kaupunkien puuryhmät ja puistot helpottavat kuumuutta, mutta niiden tarjoama viilennys jakautuu epäoikeudenmukaisesti, selviää tuoreesta kansainvälisestä tutkimuksesta. Asiasta kertoo Helsingin yliopisto tiedotteessaan.
Kuumuuden haitoille altistuvat eniten tiheästi rakennettujen ja usein huonokuntoisten alueiden asukkaat, koska niillä on vähemmän kasvillisuutta. Alueiden asukkaat ovat usein pienituloisia tai työttömiä ja asuvat vuokralla. Myös maahanmuuttajatausta korostui asukkaiden taustoissa.
Hyvätuloiset ja asunnonomistajat saivat tutkimuksen mukaan keskimäärin paremmin puiden ja puistojen tuomaa viilennystä.
– Tämä epäsuhta pitäisi huomioida kaupunkisuunnittelussa ja käytännön viilennystoimien pohtimisessa. Kasvillisuus on keskeinen keino parantaa kaupunkialueiden lämpömukavuutta, sanoo kaupunkimeteorologian professori Leena Järvi Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus INARista tiedotteessa.
Järvi oli tutkimuksessa mukana. Tutkijat selvittivät viheralueiden viilentävän vaikutuksen oikeudenmukaisuutta 14:ssä Euroopan kaupungissa. Yksi tutkimuskohteista oli Helsinki.
Tiedotteessa kerrotaan, että kaupunkialueet kuumenevat helposti, koska tiivis rakennettu ympäristö pidättää lämpöä tehokkaasti.
Viheralueet, kuten puuryhmät ja puistot, sen sijaan lievittävät kuumuutta, koska ne tarjoavat varjoa ja viilentävät haihduttamisen kautta.
Kuumuuden aiheuttama elimistön kuormitus on yleisin ilmastosta johtuva ennenaikaisten kuolemien syy Euroopassa.
Tutkimuksen mukaan Helsingissä yli puolet väestöstä asuu alueilla, joita viheralueet viilensivät tehokkaimmin. Toisaalta 40 prosenttia kaupungin asukkaista asuu alueilla, joilla viilennys on heikompaa.
Myös Helsingissä kasvillisuuden tarjoamaa viilennystä on vähemmän alhaisen tulotason asuinalueilla kuin korkeamman tulotason alueilla.
Järven mukaan Helsingissä tulotason ja viilennysvaikutuksen yhteys on kuitenkin keskimäärin heikompi kuin tutkimuksen muissa kaupungeissa.
– Tämä voi johtua siitä, että meillä on myös suhteellisen kalliita tiiviisti rakennettuja alueita, kuten Jätkäsaari, Järvi arvioi.
Tutkijat laskivat mallisimulaatioiden avulla viheralueiden viilentävää vaikutusta ja vertasivat sen vaihtelua sosioekonomisiin muuttujiin, kuten kotitalouden tulotasoon ja työllisyystilanteeseen.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin Nature Cities -tiedelehdessä toukokuussa.