Pärjääkö äänekkäin somehuutaja parhaimmin? – puhemies Vanhanen on huolissaan väärinymmärtämisestä ja peräänkuuluttaa toisten arvostamista: ”Ainahan meillä on oltu eri mieltä”

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) näkee, että sosiaalinen media on osaltaan muuttanut keskustelukulttuuria yhteiskunnassa suuntaan, jossa kanssakeskustelijaa ymmärretään tahallaan väärin.

Vanhanen osallistui maanantaina kansainvälisen sananvapausjärjestö PENin keskustelutilaisuuteen SuomiAreena-tapahtumassa Porissa. Hän näkee, että keskustelukulttuurin kärjistyminen uhkaa sananvapautta varsinkin, jos someajassa parhaiten menestyy se, joka tehokkaimmin hiljentää vastakeskustelijansa.

– Somen suhteen on puhuttu huomiotaloudesta, eli tavoitteena on mahdollisimman suuri huomio omille kommenteille. Siihen kuuluu oman agendan pönkittäminen väärin ymmärtämällä ja ohi puhumalla ilman, että kuuntelee toista. Tästä syntyy stereotyyppisia näkökohtia ja vastakkainasetteluja.

– Kun aloin ajatella poliittista uraa ja teki mieli iskeä lehtien mielipidepalstoilla joillekin kirjoittajille takaisin, meni viikko ennen kuin teksti oli lehdessä. Reagointimahdollisuudet ovat nykyään aivan erilaiset, Vanhanen toteaa.

Vanhanen muistuttaa, ettei huomiohakuinen somenäkyvyys ole kuitenkaan valloittanut kaikkea yhteiskunnallista keskustelua.

– Muutos on tapahtunut lähinnä sähköisessä viestinnässä. Vaalikentillä tilanne ei ole muuttunut. Kasvokkain tapahtuva keskustelu teltoilla ja kojuilla on samanlaista kuin ennenkin. Ainahan meillä on oltu eri mieltä ja vastakkainasettelu on ollut nykyistä pahempaakin. Mielipide-erojen kuuluukin demokratiassa nousta esiin, mutta rakentavalla tavalla.

Sananvapauden rajat ja rajattomuus-keskusteluun osallistuivat Vanhasen lisäksi Suomen PENin puheenjohtaja Veera Tyhtilä ja toimittaja-tietokirjailija Rauli Virtanen. Virtasen mielestä sosiaalinen media on paljastanut sen, miten kypsymättömän keskustelukulttuurin aikoja ihmiset tällä hetkellä elävät.

– Paljon vaaditaan myös medialukutaitoa. Tietämättömyys on maailmalla suuri uhka, jolloin laatumediaan ja sen tuottamaan tietoon ei enää välttämättä luoteta, kun mediaan kohdistuu yhä enemmän populistisia syytöksiä ja vaikuttamisyrityksiä. Mediankin on siksi osattava vasta-argumentoida.

Mielipide-erojen kuuluukin demokratiassa nousta esiin.

Matti Vanhanen

Myös Tyhtilä korostaa kuuntelun merkitystä.

– Kokonaissanoman ymmärtäminen ilman sanavalintoihin tarttumista olisi tärkeää, jotta merkityksellistä keskustelua voidaan käydä. Someaika on nostanut esiin aivan uudenlaisia käyttäytymistapoja, aggressiivisuuden määrä on ollut aivan yllättävää. Jossain kohtaa alkaa olla uhka sananvapaudelle, kun toiset käyttävät omaa sananvapauttaan toisten ohi tai toisia vastaan.

Vanhanen muistuttaa hyvänä esimerkkinä eduskunnan säännöistä, joissa lähtökohta on kunnioittavan keskustelukulttuurin ylläpitäminen.

– Edustajan tulee olla kunnioittava, muita arvostava ja hänen on esiinnyttävä asiallisesti. Mielipide pitää ilmaista näissä rajoissa ilman, että se kaventaa toisen sananvapautta. Sivistynyt keskustelukulttuuri takaa sen, että aidot erimielisyydet tulevat rakentavasti esille ja niitä päästään pohtimaan. Tämä periaate olisi tarpeen kaikessa kansalaiskeskustelussa.