Rikosoikeuden professori pitää Päivi Räsäsen tuomiota merkittävänä ennakkotapauksena

Oikeuslaitos

Ei ollut yllättävää, että kristillisdemokraattien kansanedustajan Päivi Räsäsen tuomiosta jouduttiin päättämään äänestämällä, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander.

Korkein oikeus (KKO) tuomitsi Räsäsen torstaina sakkorangaistukseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. KKO ratkaisi asian äänin 3–2. Melanderin mukaan oli tiedossa, että asiaa ei välttämättä pystyttäisi ratkaisemaan yksimielisesti, sillä arvioitavana oleva asia ei ollut oikeudelle kaikkein helpoin.

Räsänen muun muassa sanoi hänen ja Suomen Luther-säätiön asiamiehen internetissä julkaisemassa kirjoituksessa, että homoseksuaalisuus on psykoseksuaalisen kehityksen häiriö ja kuvasi homoseksuaalisuutta seksuaaliseksi poikkeavuudeksi.

– Ratkaisu edellytti eri suuntaan puhuvien argumenttien välistä punnintaa, ja silloin voidaan päätyä ihan perustellustikin erilaisiin lopputulemiin. Tässä punnittiin toisaalta ihmisarvoon liittyviä argumentteja sekä yhdenvertaisuutta ja yhtäältä laajaa sananvapautta sekä uskonnonvapautta, Melander kertoo STT:lle.

Melanderin mukaan ratkaisu on hyvin ja perusteellisesti arvioitu. Se on vaatinut laajaa perehtymistä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön ja erilaisten argumenttien punnintaa. Tämän vuoksi hän sanoo ymmärtävänsä hyvin, että tuomarit olisivat voineet päätyä erilaiseen lopputulemaan sen mukaan, mitä asiaa painotetaan ja millä tavalla argumentoidaan.

– Ymmärrän kuitenkin oikein hyvin sen, minkä takia enemmistö päätyi syyksi lukevaan tuomioon.

Tärkeimpiä tuomiossa mainittuja perusteita oli Melanderin mukaan se, että lausumat, jotka leimaavat laajasti jotakin ryhmää tietynlaiseksi ja asettavat ryhmän kokonaisuudessaan eriarvoiseen asemaan, voivat olla ryhmän oikeuksia ja arvoa loukkaavia. Näin on myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin todennut ratkaisukäytännössään.

– Nämä tietyt lausumat eivät perustuneet nykypäivän tieteellisiin faktoihin ja olivat omiaan loukkaamaan ja esittämään tämän tietyn ryhmän kielteisessä tai jopa syrjivässä valossa. Siitä tässä on olennaisesti minun mielestäni kysymys.

Melanderin mukaan tuomio on merkittävä.

– Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat olleet jo pitkään kansanryhmää kiihottamista koskevassa pykälässä ryhminä, jotka saavat säännöksen tarjoamaa rikosoikeudellista suojaa. Ratkaisukäytäntöä meillä ei ole siitä ollut korkeimmasta oikeudesta ainuttakaan. Kyllä tätä voi merkittäväksi ennakkotapaukseksi sanoa.

Suomessa kiihottamista kansanryhmää vastaan on Melanderin mukaan ennen muuta sovellettu rasistiseen puheeseen. Nyt annettu ratkaisu vahvistaa sitä, että rikosnimikettä voidaan soveltaa muissakin yhteyksissä.

Toinen merkittävä asia tuomiossa on sen sananvapauden ja uskonnonvapauden punninta. Melanderin mukaan tuomiossa on noudatettu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä omaksuttua linjaa.

– Ratkaisu ei rajoita uskonnonvapautta tai sananvapautta. Meillä on edelleen oikeus puhua asioista ja harjoittaa omaa uskontoa, Melander sanoo.

Melanderin mukaan Räsäsen kirjoituksen kohdat, jotka katsottiin kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan, olivat korkeimman oikeuden enemmistön mukaan sellaisessa kohdassa, jossa ei ollut kysymys uskonnosta tai uskonnon tunnustamisesta.

Räsäsen katsottiin kertovan yhteiskunnalliseen ja lääketieteelliseen näkemykseensä perustuvia mielipiteitä, jotka poikkesivat esimerkiksi siitä, mitä lääketiede kertoo homoseksuaalisuudesta.

– Olisi mielestäni virhetulkinta ajatella, että tässä asetetaan tietyn ryhmän oikeudet uskonnonvapauden ja sananvapauden edelle. Tässä on kysymys nimenomaan siitä, että uskonnonvapaus liittyy yhtenä argumenttina siihen, kun arvioidaan, onko hyväksyttävää toteuttaa tällaista puhetta.

Melander toivoo, että KKO:n tuomio voisi ohjata julkista keskustelua.

– Itse pitäisin hyvänä sitä, että yhteiskunnallisesti relevanteista asioista on mahdollista keskustella myös tavalla, jossa ei aseteta jotakin tiettyä ryhmää negatiivisen stereotypisoinnin kohteeksi. On ihan mahdollista toteuttaa julkista keskustelua silläkin tavalla.