Päihdepsykoosit ovat yleistyneet – Taustalla kannabiksen käyttö
Päihteidenkäyttöön liittyvät psykoosit ovat lisääntyneet Suomessa. Erityisesti kannabis aiheuttaa aiempaa enemmän ensipsykooseja nuorille aikuisille, sillä entistä useampi nuori kokeilee kannabista.
Kannabiksen laillistamista, sääntelyä ja verottamista ajava kansalaisaloite saavutti viime torstaina 50 000 kannatusilmoitusta.
Nuoret ovat ylipäätään herkässä iässä ja alttiimpia psykoosin puhkeamiselle, kertoo psykiatrian erikoislääkäri Pekka Laine Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikalta. Laine on erikoistunut päihdepsykiatriaan.
– Myös traumat altistavat psykooseille, ja kannabiksen käyttö on yleisintä nimenomaan niiden nuorten keskuudessa, joilla menee huonosti tai jotka käyttävät päihteitä unohtaakseen traumojaan.
Laineen mukaan suurin osa päihdepsykooseista on silti edelleen alkoholipsykooseja. Muista huumeista kuin kannabiksesta johtuvat psykoosit ovat selvästi kannabispsykooseja harvinaisempia.
Psykiatrian erikoislääkäri Boris Karpov Uudenmaan erikoissairaanhoidosta vastaavasta Husista kertoo, että säännöllinen kannabiksen käyttö jopa kaksinkertaistaa psykoosin riskin.
Psykoosin puhkeamisen taustalla on Karpovin mukaan kuitenkin lähes aina myös jonkinlainen geneettinen alttius. Psykoosit ovat myös vahvasti perinnöllisiä.
Karpovin mukaan psykoosiin sairastuu Suomessa noin 3–4 prosenttia väestöstä jossain vaiheessa elämäänsä. Useimmiten sairastuminen tapahtuu nuorena aikuisena. Jos kyse ei ole päihdepsykoosista, taustalla on usein skitsofrenia.
Joskus psykoosi puhkeaa vasta vanhuusiässä, jolloin kyse on tyypillisesti harhaluuloisuushäiriöstä tai elimellisestä psykoosista.
Psykoosiin voi liittyä monentyyppisiä oireita: eristäytymistä, hajanaista ajattelua, harhaluuloja tai aistiharhoja, kertoo Oulun yliopiston psykiatrian professori Juha Veijola.
– Aistiharhat ovat tavallisimmin ääniharhoja, eli potilas kuulee epämääräistä ääntä tai jopa puhetta, jota muut eivät kuule. Psykoosi on kaiken kaikkiaan hämmentävä olotila, jossa potilaan on vaikea päätellä, mikä on totta ja mikä ei.
Veijolan mukaan psykoosijaksojen pituudet voivat vaihdella paljonkin. Lyhimmillään ne kestävät joitakin tunteja ja pisimmillään useita kuukausia.
Ensipsykoosin puhkeamisen jälkeen potilaalla on entistä suurempi riski uusille psykoosijaksoille. Pieni osa psykooseista jää vain kertaluontoisiksi. Kertaluontoisiksi voivat Veijolan mukaan jäädä esimerkiksi sellaiset päihdepsykoosit, joiden jälkeen potilaat lopettavat päihteidenkäytön.
Kun psykoosit alkavat toistua, kyse on usein skitsofreniasta. Skitsofreniaan sairastuu noin yksi prosentti väestöstä.
Boris Karpovin mukaan potilaat kokevat ennen psykoosia usein jonkinlaisia ennakko-oireita.
– Oireet voivat olla hyvin epämääräisiä kuten unen tai mielialan muutoksia, epäluuloisuutta, pelokkuutta tai lisääntyvää päihteidenkäyttöä. Oireita on usein vaikea reaaliajassa yhdistää psykoosiin, mutta jälkikäteen niitä on monesti helppo tunnistaa.
Psykoosien uusimisen ja ennaltaehkäisyn näkökulmasta on Karpovin mukaan tärkeää lisätä niin sanottuja suojaavia tekijöitä ja vähentää stressitekijöitä. Ihminen voi siis tavallaan suojata omaa keskushermostoaan terveellisellä elämällä kuten päihteettömyydellä, säännöllisellä unirytmillä, liikunnalla ja sosiaalisilla verkostoilla.