Pääministeri Sipilä huolissaan Trumpin linjauksista – "USA:n aikeet irtaantua Pariisin ilmastosopimuksesta iso takaisku"
Pääministeri Juha Sipilän kuvailee tuoreita uutisia USA:n aikeista irtaantua Pariisin ilmastosopimuksesta isoksi takaiskuksi.
– Olisi Suomen, Euroopan ja koko maailman etu, että USA pysyisi sitoutuneena Pariisin ilmastosopimukseen. Tässä asiassa kehitystä ei pysty muuttamaan silmiä ummistamalla, hän vakuutti jättäessään eduskunnalle ilmoituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksista.
Pääministerin mielestä Suomen pitää löytää kumppaneita, että työ ilmastosopimuksen hyväksi ei pysähdy.
– Työ tulee olemaan hallituksen ja Suomen toimien kärjessä, niin Arktisessa neuvostossa kuin EU-ympyröissäkin, hän vakuutti.
Trumpin viime viikkoinen Euroopan-vierailu jätti Sipilän mukaan jälkeensä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
Sipilä muistutti puheessaan Trumpin hallinnon korostaneen aikaisemmin Yhdysvaltojen sitoutumista Euroopan turvallisuuteen.
– Tätä ei Trumpilta itseltään viime viikon Nato-kokouksessa kuultu. Ilmeisesti sanomatta jättäminen jätti epävarmuuden tunteen ja viikonloppuna Saksan liittokansleri Merkel kuvaili rehellisesti tuntojaan. Suorasukaista lausuntoa ei pidä kuitenkaan dramatisoida, Sipilä tyyynnytteli.
Sipilän mukaan Yhdysvaltojen näkemys on jo pidempään ollut se, että eurooppalaisten Nato-maiden tulisi tehdä enemmän Euroopan turvallisuuden eteen.
– Se on ollut myös järjestön oma tavoite. Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikan isossa kuvassa ei kuitenkaan ole nähtävissä suurta käännettä tai muutosta, hän ennakoi.
Sipilän mukaan käynnissä on ”yksi historian murrosvaiheista”.
– Tyypillistä näille murrosvaiheille on se, että monet kansainväliset pelisäännöt eivät entiseen tapaan toimi tai niitä ei kunnioiteta. Murrosvaiheet eivät myöskään kestä ikuisesti, vaan päättyvät väistämättä yhteisten pelisääntöjen vahvistamiseen tai uuden rakentamiseen. Tämän vuoksi historian murroskohdissa ei koskaan pidä luopua toivosta, Sipilä pohdiskeli.
Pääministeri kävi ilmoituksessaan läpi myös Euroopan turvallisuustilannetta.
– Krimin ja Itä-Ukrainan tilanteessa ei ole tapahtunut muutosta parempaan. Tästä syystä myös EU:n pakotepolitiikka jatkuu.
Sipilä korosti, että kahdenvälinen vuoropuhelu Venäjän kanssa olisi nyt olennaista.
– Kukaan ei voita siinä, että ongelmista ei puhuta, hän huomautti.
Sipilä sivusi puheessaan myös Turkin ja Syyrian suunnan merkitystä Euroopan turvallisuudelle.
– On selvää, että Turkilla on suuri merkitys Euroopalle. Se on nähty hyvin konkreettisesti muun muassa muuttoliikettä koskevassa yhteistyössä.
– Syyrian sota jatkuu seitsemättä vuotta. Terroristijärjestö Isisin toiminta varjostaa koko aluetta, ja heijastuu yhä huolestuttavammilla tavoilla myös eurooppalaisten maiden sisäiseen turvallisuuteen, hän painotti.
Puolustuspoliittisista yhteistyökuvioista pääministeri nosti esiin luonollisesti Suomen ja Ruotsin välisen kumppanuuden.
– Puolustusyhteistyö on edennyt suunnitelmien mukaan. Olemme yhdessä saavuttaneet erityisaseman Naton kumppaneina, ja olemme mukana järjestön Itämeren aluetta koskevissa keskusteluissa.
– Tästä hyvänä esimerkkinä on Suomen aloitteellisuus Itämeren ilmailuturvallisuuden kohentamisessa, joka on edesauttanut myös Naton ja Venäjän vuoropuhelua, Sipilä mainitsi.
Pääministeri vakuutti, että Nato-kysymyksessä hallituksen linja on edelleen sama kuin hallitusohjelmaa tehtäessä.
– Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.
EU:n ja Naton yhteistyö on saanut Sipilän mukaan hyvän lähdön järjestöjen yhteisjulistuksesta viime heinäkuulta.
– Olemme itse tukeneet tämän yhteistyön syventämistä hyvin konkreettisella tavalla perustamalla EU- ja Nato-maita yhdistävän hybridiosaamiskeskuksen Suomeen.
Britannia on ollut ja tulee olemaan jatkossakin Suomelle tärkeä kumppani.
Pääministeri Juha Sipilä
Pääministeri korosti Britannian EU-eron vaikuttavan monin tavoin myös Suomeen.
– Suomi on ajanut linjaa, joka turvaisi etumme ja samalla suojelisi unionia. Voittajia tässä prosessissa ei ole. Britannia on ollut ja tulee olemaan jatkossakin Suomelle tärkeä kumppani.
Sipilä totesi, että Britannian kansanäänestyksen jälkimainingeissa 27 jäsenvaltion päämiehet käynnistivät poliittisen pohdinnan EU:n kehittämisestä. Se saatettiin päätökseen maaliskuussa Roomassa antamalla julistus EU:n tulevaisuudesta.
– Olemme tyytyväisiä yhtenäisyyteen, jolla EU27 on valmisteluissa edennyt, hän muistutti.
EU:n tulevaisuustyön osalta päähuomio on Sipilän mukaan nyt konkreettisissa kehittämishankkeissa.
– Keskiössä ovat Rooman julistuksen linjausten mukaisesti neljä pääpainopistealuetta: talouskasvu, sosiaaliset kysymykset, turvallisuus ja globaalit haasteet.
Esimerkiksi muuttoliikkeen hallinta ja siihen vastaaminen on Sipilän mukaan yksi keskeisimmistä globaaliongelmista.
– Meidän on kyettävä vaikuttamaan entistä tehokkaammin muuttoliikkeen perimmäisiin syihin, kehitettävä rajaturvallisuutta ja edellytettävä kaikilta jäsenmailta oikeasuhtaista osallistumista taakanjakoon.
Jatkuvista haasteista huolimatta Sipilä pitää tärkeänä, että Suomi on EU:n uudistamistyössä aktiivisesti mukana.
– Suomi ei ole sivustakatsoja, vaan aktiivinen vaikuttaja. On tärkeää, että aktiivisella ulko- ja turvallisuuspolitiikalla teemme oman osamme vakaamman, turvallisemman ja oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseksi.
– EU:n tulevaisuuspohdinnan lähtökohta on ollut se, että perussopimusmuutoksista ei tässä vaiheessa keskustella.
– Edellytykset toiminnan tehostamiselle ovat olemassa ilman vuosia, jopa vuosikymmentä kestävää prosessia. Esimerkiksi määräenemmistöpäätöksentekoa voisimme jo nyt hyödyntää laajemmin, hän totesi.
Euroopan unionia on Sipilän mukaan kehitettävä ennen kaikkea yhtenäisyyttä vaalien.
– Tarvittaessa unionissa voidaan kuitenkin edetä myös eritahtisesti. Niissäkin tilanteissa on noudatettava perussopimusten määräyksiä ja pidettävä ovet auki kaikille jäsenvaltioille.
– Suomi on mukana kaikissa olennaisissa EU-hankkeissa silloin, kun se on maamme edun ja vaikutusvallan kannalta perusteltua, pääministeri vakuutti eduskunnalle.