157 puolesta, 18 vastaan – Ottawan sopimuksesta irtaantumiselle eduskunnan sinetti
Eduskunta on hyväksynyt Suomen irrottamisen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta äänin 157–18. Poissa oli 24 edustajaa.
Hallituspuolueiden edustajista RKP:n Eva Biaudet äänesti sopimuksesta irtautumista vastaan. Oppositioryhmistä seitsemän vihreiden edustajaa ja kaikki kymmenen paikalla ollutta vasemmistoliiton edustajaa vastustivat niin ikään sopimuksen jättämistä.
SDP:llä oli ennakkoon tehty ryhmäpäätös, että se kannattaa sopimuksesta lähtemistä. Lupia äänestää vastaan ei myönnetty, toisin kuin niin sanotun käännytyslain tapauksessa.
Äänestyksestä oli poissa useita SDP:n edustajia, joiden oli arvioitu halunneen äänestää sopimuksesta irtautumista vastaan.
Suomi liittyi Ottawan sopimukseen vuonna 2012 ja hävitti jäljellä olevat jalkaväkimiinansa viime vuosikymmenellä.
Sopimuksesta irtaantuminen lähti liikkeelle viime syksynä puolustusvoimain komentajan Janne Jaakkolan tekemästä keskustelunavauksesta.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on perustellut miinasopimuksesta irtautumista Ukrainan sodan opeilla Venäjän sodankäyntitavasta. Venäjä käyttää edelleen massamaisesti jalkaväkeä, ja siihen jalkaväkimiinat on yksi keskeinen puolustuksellinen järjestelmä.
Ottawan sopimukseen liittymistä vastaan vuonna 2011 äänestänyt puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) oli hyvillään eduskunnan päätöksestä.
– Ottawan sopimuksesta irtaantuminen on turvallisuutta vahvistava päätös, joka lämmittää näin Keuruun metsissä aikanaan suluttamista harjoitellutta pioneeria.
Savolan mukaan olisi ollut vastuutonta olla huomioimatta sitä, mitä Puolustusvoimat esittää.
– Opit Ukrainasta osoittavat, että vihollisen jalkaväen käyttö on massiivista. Miinoja tarvitaan vihollisen joukkojen estämiseen ja hidastamiseen. Miinat eivät ratkaise kaikkea, mutta ne ovat tärkeä osa meidän puolustusjärjestelmäämme, hän korosti.
Savolan mukaan Suomi irtautuu Ottawan sopimuksesta, koska se on etulinjan valtio, rajavaltio. Saman päätöksen ovat tehneet tai tulevat tekemään myös Viro, Latvia, Liettua ja Puola, hän muistutti.
Savolan mukaan Suomella on kyky aloittaa miinojen tuotanto ripeällä aikataululla, ja toimittaa miinoja myös näille maille.
– Tässä miinakysymyksessä mielestäni olisi järjetöntä, miksei myös vastuutonta, että jokainen maa käynnistäisi itse tämän miinatuotannon. Miksi emme tekisi yhteistyötä nimenomaan Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kanssa, jotka irtaantuvat tästä sopimuksesta?
Savolan mukaan Suomi ei tule koskaan toimittamaan miinoja vastuuttomasti millekään kolmannelle maalle, joka tulisi käyttämään niitä väärin.
Savola lähetti vielä lopuksi terveiset entiselle kollegalleen ja ystävälleen Jussi Niinistölle, joka on Savolan mukaan uupumatta pitänyt jalkaväkimiinakysymystä esillä ollessaan kansanedustaja ja puolustusministeri ja myös sen jälkeen.
– Puolustuksen paluu, Suomi-kylki edellä, Savola hehkutti.
Vasemmistoliiton edustaja Veronika Honkasalo arvosteli vielä asian lopullisessa käsittelyssä päätöksentekoprosessia kovin sanoin.
Honkasalon mukaan asia tuli keväällä suurelle osalle edustajista täytenä yllätyksenä, ja kun pyydettiin selvityksiä, joihin päätös perustuu, niitä ei annettu.
– Sitten myöhemmässä vaiheessa olemme päässeet tutustumaan näihin, sekä tiiviimpiin selvityksiin että pidempiin selvityksiin. Mutta näin, tällä tavalla asioita ei pidä hoitaa, varsinkaan silloin, kun on kyse erittäin painavista päätöksistä.
Honkasalon mukaan ulkoasiainvaliokunta järjesti vain kolme asiantuntijakuulemista, joissa pääpaino oli sotilasasiantuntijoilla ja puolustuksen asiantuntijoilla, mutta kansainvälisen humanitäärisen oikeuden puoli jäi vähiin.
Honkasalo paheksui myös sitä, miten kansainvälistä humanitääristä oikeutta ja sääntöpohjaista järjestelmää puolustaneisiin edustajiin on suhtauduttu.
– Saimme jo heti ensimmäisen lähetekeskustelun aikana kuulla vihjauksia siitä, että olemme uhka kansalliselle turvallisuudelle, saimme kuulla syytöksiä siitä, että olemme epäisänmaallisia.
Honkasalo sanoi pitävänsä tällaisia syytöksiä erittäin vakavina.
– Me olemme yhdessä tätä maata puolustaneet, ja jokaisen suvusta löytyy ihmisiä, jotka ovat sodassa olleet, kaatuneet tämän isänmaan puolesta. Minusta on häpeällistä kyseenalaistaa niiden kansanedustajien isänmaallisuus, jotka rohkenevat tätä päätöstä kritisoida, hän vuodatti.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz huomautti Honkasalolle, että jo lähes sata vuotta sitten nähtiin etteivät kansainväliset sopimukset riitä pienten maiden turvaksi.
-Kansainliiton piirissä oli sopimuksia, ja Suomella ja Neuvostoliitolla oli jopa hyökkäämättömyyssopimus. Kuitenkaan nämä sopimukset eivät estäneet kommunistien johtamaa Neuvostoliittoa hyökkäämästä marraskuussa 1939 Suomen kimppuun, hän huomautti.
Zyskowiczin mukaan Venäjä ei noudata mitään sopimuksia, ja siksi pitää palauttaa miinatkin.
Sopimuksesta irtautuminen etenee nyt presidentin päätettäväksi. Sen jälkeen irtisanomiskirja voidaan toimittaa YK:lle.
Äänestyksen jälkeen eduskunta päätti kevätistuntokautensa ja edustajat lähtivät kesätauolle. Edustajat palaavat töihin 2. syyskuuta.