Osa maahanmuuttajataustaisista tytöistä ui poikia huomattavasti huonommin

Vanhemmilla on merkittävä rooli lasten uimataidon oppimisessa, sanoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen. Siksi lasten uimataidon rohmahtamisesta puhuttaessa, katseet tulisi kääntää myös vanhempien taitoihin.

Erityisesti maahanmuuttajataustaisilla perheillä uimataito voi puuttua myös vanhemmilta, sillä moni voi olla kotoisin maasta, jossa vesi ei näyttele yhtä suurta roolia yhteiskunnassa.

Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto Fimu ry:n Pinnalla hankkeen projektipäällikkö Riitta Latvion mukaan monella maahanmuuttajataustaisella vanhemmalla ei myöskään ole riittävästi tietoa veden vaarallisuudesta.

– Sitä ei samalla lailla tajua, miten arvaamaton vesi voi olla. Siihen tarvitaan kasvatustyötä, koska täällä varoittelu tulee suoraan sukupolvelta toiselle, Latvio sanoo.

Viime viikolla Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella hukkui kolme ulkomaalaistaustaista nuorta poikaa. Pitkällä aikavälillä maahanmuuttajataustaisten kokonaisosuus ei ole kuitenkaan noussut hukkumistilastoissa merkittävästi.

Heinosen mukaan vanhempien uimataidon kehittämiseen olisi tärkeä puuttua esimerkiksi järjestämällä yhä enemmän aikuisille suunnattuja uimakouluja.

Latvion mukaan maahanmuuttajataustaisille kohdennetussa uimaopetuksessa erityishuomio tulisi kiinnittää naisiin ja tyttöihin.

– Maahanmuuttajataustaiset tytöt uivat huomattavasti huonommin kuin maahanmuuttajataustaiset pojat.

Fimu ry:n Pinnalla hankkeen tavoitteena onkin edistää maahanmuuttajataustaisten tyttöjen ja naisten vesiliikuntamahdollisuuksia ja uimataitoa. Fimu ry järjestää esimerkiksi vain naisille suunnattuja uimakouluja ja -vuoroja sekä uimaretkiä luonnonvesillä, joissa opetellaan uimataitoja sekä opitaan vesiturvallisuudesta.

Latvion mukaan tyttöjen heikompaa uimataitoa selittää muun muassa kulttuurilliset ja uskonnollisuus syyt. Esimerkiksi muslimien ja joidenkin Lähi-idän kristittyjen säädyllisyyskäsityksen vuoksi teini-ikään tulleet tytöt eivät voi uida miesten nähden.

Esimerkiksi Suomen somalinaisten kehitys ry:n toiminnanjohtaja Sahra Mohamudin mukaan muslimitytöt ja -naiset haluaisivat kovasti oppia uimaan, mutta sopivia mahdollisuuksia taidon oppimiseen ei järjestetä tarpeeksi.

Mohamud toivoo, että tytöille järjestettäisiin uimaopetusta, jossa olisi vain naisia, ja tytöt saisivat käyttää burkinia eli koko vartalon peittävää uima-asua.

Burkinien käyttö helpottaa joidenkin tyttöjen kohdalla uimiseen osallistumista, mutta osassa Suomen uimahalleista niiden käyttö on kielletty.

Perheissä, joissa vanhemmilla ei ole uimataitoa, lapset oppivat usein taidon peruskoulussa tai koulu-uinnissa. Kuitenkin monella etenkin maahanmuuttajataustaisella lapsella uimataidon lähtötaso voi olla nolla, jolloin muutama koulun järjestämä uintikerta vuodessa ei riitä uimataidon oppimiseen, Fimu ry:n Latvio huomauttaa.

Latvion mukaan uimakoulujen korkeat hinnat voivat puolestaan rajoittaa uimakouluun pääsemistä. Hän toivoo, että kunnissa lisättäisiin uimaopetusta ja siitä tehtäisiin saavutettavaa mahdollisimman monelle.