Orpo pelästyi Saarikon avausta valtiojohtoisesta investointiohjelmasta – "tulee Kekkosen ajat mieleen"
Suurimpien puolueiden puheenjohtaja ovat yhtä mieltä siitä, että valtion raskas velkaantuminen koronakriisissä on perusteltua ja jopa välttämätöntä.
Iltalehden puheenjohtajatentissä kävi kuitenkin ilmi, että heillä on hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, miten talouskurimuksesta ponnistetaan takaisin pinnalle.
Hallituksen riveistä kuultiin uusi avaus valtiovetoisen investointiohjelman perustamisesta.
Keskustajohtaja Annika Saarikon mukaan sillä rohkaistaisiin yrityksiä sijoittamaan rahojaan Suomeen.
– Yritykset luovat työpaikat, ei hallitus. Tarvitsemme sellaisen maan, jossa halutaan omistaa, suunnitella ja tehdä, Saarikko visio.
Konkreettisena esimerkkinä suotavista julkisen vallan toimista Saarikko väläytti ajatusta investointiohjelmasta.
– Se lähtee ajatuksesta, että tällä maalla on ollut aina kriittisissä kohdissa sellainen hyvä ja oikea tapa, että valtio on tullut mukaan tukemaan yritysten investointeja. Se ei ole valinnut kasvualoja, mutta on tukenut hyvällä perusinfralla ja rakentanut teitä, sinne minne tehtaat ovat muodostuneet. Uskon, että esimerkiksi metsäteollisuus ja akkuteollisuus ovat aloja, joilla Suomi nousee.
Pääministeri Sanna Marin vahvisti, että hallituksessa on keskusteltu teollisuuspoliittisen ohjelman laatimisesta.
– Tämä tuodaan kehysriiheen. Itse lähtisin hakemaan ehkä vahvempaa yhteistyötä Pohjoismaiden kesken, Marin pohdiskeli.
Pääministerin mukaan ohjelmaan tarvittavia resursseja valtio saisi raavittua kasaan ainakin EU:n koronaelpymisvälineestä sekä vihreään siirtymään tarkoitetuista varoista.
Kokoomusjohtaja Petteri Orpo kavahti etenkin sanaa ”valtiovetoisuus”.
– Siitä tulee Kekkosen ajat mieleen.
– Tässä on suuri ideologinen ero, koska me haluamme lähteä siitä, että meillä on dynaaminen yhteiskunta, jossa yritykset haluavat investoida ja tehdä tulosta ilman mitään tukiakin.
Erityisesti Orpo kammosi ajatusta ”julkisen sektorin paisuttamisesta”.
Saarikko kuitenkin rauhoitteli oppositiojohtaa, sillä että hallitus haluaa vain turvata vakaan toimintaympäristön.
Yritykset itse päättävät myös tulevaisuudessa, mikä on niiden liiketoiminnan kannalta viisainta.
