Orpo: Isoilla kaupungeilla on erityistehtävä talouskasvun luonnissa
Viime huhtikuussa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) otti poikkeuksellisen vahvasti kantaa kaupungistumista vastaan. Hän sanoi keskustan puoluevaltuuston kokouksessa, että lähtisi keskittämisen sijaan hakemaan kilpailuetua hajauttamisesta.
Ekonomisteista ei juuri löytynyt tukea Sipilän ajatukselle, jonka mukaan koko maan pitäminen asuttuna olisi perusteltua nimenomaan talouskasvun takia.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo jakavansa taloustieteilijöiden yhteisymmärryksen, että kaupungistuminen kiihdyttää talouskasvua.
– Kaupungeissa syntyy paljon uutta, kun koulutus, yritykset, innovaatiot ja ihmisten taloudellinen aktiivisuus yhdistyvät. Isoilla kaupungeilla ja erityisesti Helsingillä on erityistehtävä talouskasvun luonnissa, Orpo sanoo.
Hänen mukaansa yleismaailmallinen kaupungistumisen trendi koskee myös Suomea.
– Suomessa on tehty paljon maaseudun elinvoimaisena ja houkutteleva pitämiseen, mutta kannettu vesi ei pysy kaivossa. Kymmeniä vuosia aluepolitiikalla yritettiin muutosta padota, erityisesti keskusta yritti, Orpo sanoo.
Sipilän puheesta huolimatta myös tämän hallituskauden aikana kaupungistuminen on jatkunut ja jopa kiihtynyt. Rakentaminen on myös kannatellut Suomen huteraa talouskasvua.
– Eiköhän keskusta perimmiltään ole aika sama keskusta edelleenkin, mutta olen erittäin tyytyväinen, että varsinkin ministerivitjassa on liberaalia väkeä, Orpo arvioi.
Heti kaupungistumisen mahdollisuuksien perään Orpo sanoo, että suomalainen maaseutu voi pysyä elinvoimaisena omilla vahvuuksillaan.
Metsä- ja kaivosteollisuuden lisäksi ruoantuotanto ja kasvava matkailu tuovat työpaikkoja maaseudulle.
– Tietoverkkojen ansiosta globaali yritys voi hoitaa toimintaansa mistä tahansa. Elämisen ja pärjäämisen mahdollisuudet ovat maaseudulla ihan eri luokkaa kuin kymmenen vuotta sitten ajateltiin, Orpo sanoo.