Oppositiolta tyrmäys liikenneverkkouudistukselle
Liikenneverkkouudistus ei kerää oppositiolta kiitoksia.
SDP:n Antti Rinne ei usko hankkeen lopulta edes toteutuvan ainakaan Anne Bernerin (kesk.) esittämällä tavalla. Rinteen mielestä tiestöä koskevat suuret hankkeet pitäisi valmistella parlamentaarisesti.
– Tämä on sen kokoluokan asia, että jos olisin pääministeri, hanke olisi ilman muuta parlamentaarisessa valmistelussa, jotta syntyisi vaalikausien yli kestävä ratkaisu.
Rinne muistuttaa, että nykyistä tiestöä on jo rahoitettu, rakennettu ja ylläpidetty veronmaksajien kukkaroista kymmenien vuosien ajan. Hän pelkää, että tiestöä ollaan nyt muuttamassa yritysten kilpailukentäksi.
– On erittäin iso riski, että kansakunta eriarvoistuu myös väylien kautta niin, että maaseudulla vanhoilla autoilla ajavat olisivat käsittämättömässä tilanteessa, Rinne sanoo STT:lle.
Rinne on myös huolissaan siitä, että esitetyssä mallissa väylien rahoituksen pohja kapenisi, kun maksuvastuu siirtyisi nykyisestä yhteisöllisemmästä veropohjaisesta mallista väylien käyttäjille.
Hän muistuttaa, että väylistä hyötyvät myös esimerkiksi sellaiset yritykset, jotka eivät suoraan käytä väyliä. Rinne ei uskalla ottaa tässä vaiheessa kantaa, ryhtyisikö perumaan väyläuudistusta, jos sosialidemokraatit olisivat ensi vaalikaudella vallassa ja hanke toteutuisi.
– Haluan ensin nähdä, mitä tästä tulee, ja syntyykö niin paljon tuhoa, että sitä pitäisi seuraavaa hallitusohjelmaa rakennettaessa korjata.
Rinteen mielestä Bernerin esitys kaventaisi myös kansanvaltaa, koska valtion nykyistä budjettivaltaa muuttuisi väyläyhtiön omistajaohjausvallaksi.
Antti Rinteen mukaan eräs väyläyhtiön perustamisen motiivi voi olla myös EU:n velkasääntöjen kiertäminen. Hän kuitenkin muistuttaa, että väylien yhtiöittäminen ei synnyttäisi todellisuudessa yhtään lisärahaa, ja valtionyhtiö joutuisi todennäköisesti joka tapauksessa ottamaan myös velkaa.
– Tässä taloustilanteessa ei tietenkään löydy jostain rahamätästä, josta irrotettaisiin miljardiluokan hankkeisiin.
Rinteen mukaan väyläkysymystä voitaisiin lähestyä samalla tavalla kuin Puolustusvoimien suurista kalustohankinnoista on keskusteltu, jolloin yksi mahdollisuus olisi rahoittaa suuria ja pitkiä hankkeita budjettikehysten ulkopuolelta.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson lyttää hänkin liikenneministeri Bernerin esityksen liikenneverkon yhtiöittämisestä. Anderssonin mielestä tämä avaa tien teiden yksityistämiselle, mutta ei poista nykyistä korjausvelkaa ja investointivajetta.
Autoveroesitys taas ilahduttaa Anderssonin mukaan lähinnä autokauppiaita ja heitäkin vasta pitemmällä aikavälillä. Eniten halpenevat suuripäästöiset ja kalliit autot, mikä on ristiriidassa päästötavoitteiden kanssa, Andersson huomauttaa.
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ei myöskään usko, että Bernerin kaavailema liikenneverkkouudistus toteutuu.
Niinistön mielestä kyseessä on silmänkääntötemppu, jolla viedään valtaa pois demokraattisista päätöksentekoelimistä yhtiöihin ja pienemmän piirin päätettäväksi. Se vaarantaisi Niinistön mukaan kansanvaltaista päätöksentekoa.
– Berner käyttää kiirettä poliittisesti hyväkseen ja koittaa viedä hanketta väkisin eteenpäin. Mitä laajempi keskustelu hankkeesta käydään, sitä epätodennäköisempää on, että hän saa ehdotuksensa läpi, Niinistö kertoo STT:lle.
Niinistön mukaan kaikki Bernerin esittämät hankkeen hyödyt eivät voi olla yhtä aikaa totta. Niinistö muistuttaa, että valtionyhtiön ottama velka olisi joka tapauksessa todellisuudessa julkista velkaa.
– Ei voi olla niin, että maksut eivät kasva asiakkailla eikä se vaikuttaisi valtion menoihin, ja silti investointeja voitaisiin lisätä ja yksityisillä olisi mahdollista saada siivu itselleen. Annetaan kuva, että siirtämällä tieverkko-omaisuus yhtiöön luotaisiin rahaa tyhjästä.
Vihreiden nokkamies ei näe, että liikenneverkon modernisointia olisi tarpeen toteuttaa Bernerin esittämällä tavalla. Toisaalta Niinistö näkee hankkeen poliittisissa tavoitteissa myös hyviä ja tavoiteltavia asioita.
Hänen mielestään uudistustavoitteet, kuten uudet väylähankkeet, vähäpäästöisen liikenteen kehittäminen, kilpailun lisääminen väylillä ja digitaalisuuden hyödyntäminen voitaisiin kuitenkin toteuttaa ilman liikenneverkkojen siirtämistä erilliseen yhtiöön.
Ville Niinistön mukaan liikenneverkkohankkeissa ja järjestelmän kehittämisessä tulisi ottaa käyttöön nykyistä laajempi ja kauaskatsovampi malli. Tulevaisuuden liikenneinvestointeja voitaisiin rahoittaa esimerkiksi rahaston kautta tai perustamalla erillinen pidemmän aikavälin investointikehys.
– Liikennepolitiikan modernisointi pitäisi tehdä demokraattisesti eduskunnan johdolla ja hallituksen alaisuudessa. En näe, että se edellyttää rahan siirtämistä piiloon valtionyhtiöön.
Niinistön mukaan liikenneverkon uudistamisen kaltaiset asiat pitäisi viedä eteenpäin laajalla yhteiskunnallisella tuella.
– Vetoan hallitukseen, ettei väkisin viedä hyvin ristiriitaisia hankkeita eteenpäin.
RKP:N Anna-Maja Henriksson puolestaa ihmettelee hallituksen epäsopua asiassa.
– Hallituksella ei ilmiselvästi ole yhtenäistä linjaa liikenneuudistukseen, hän katsoo.
Hän arvelee myös, että uudistuksen valmistelussa on ohitettu valtiovarainministeriön veroasiantuntijat, vaikka uudistuksella on valtavia veroseuraamuksia.
Henriksson viittaa valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) ja puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) ilmaisemiin mielipiteisiin, jotka eriävät liikkenneministeriön selvityksestä.
Henrikssonin mielestä tilanne on vastuuton, koska kyseessä on suuri uudistus, joka vaikuttaa suoraan esimerkiksi autokauppaan.
– Kun oman hallituksen ministerit kertovat julkisuudessa, etteivät voi tukea tällaista uudistusta, povaa se huonoa uudistuksen läpimenolle.