"Onko kuviteltavissa Suomea ilman hömötiaista?" – Vasemmistoliitto perää muutosta luontosuhteeseen

Vasemmistoliitto

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä julkaisi torstaina linjapaperin luontokadon pysäyttämiseksi ja biodiversiteetin säilyttämiseksi.

Paperissa eduskuntaryhmä linjaa tarvittavia toimia, jotta luontokato saataisiin pysäytettyä Suomessa.

– Ilmastonmuutoksen ratkaisemisen lisäksi on aika kiinnittää vakavaa huomiota luontokatoon, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo sanoo tiedotteessa.

– Biodiversiteetin häviäminen on vielä mahdollista pysäyttää, kunhan ryhdymme nopeassa aikataulussa muuttamaan resurssien käyttöämme ja luontosuhdettamme, hän lisää.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmää johtavan Jussi Saramon mielestä suomalaisten täytyy muuttaa resurssien käyttöään ja luontosuhdettaan. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Eduskuntaryhmän linjapaperi tarkastelee toisaalta yleisellä tasolla sitä, millainen muutos luontosuhteeseen tarvitaan, jotta biodiversiteetti saadaan säilytettyä.

Luonnolla ja muille eliölajeilla on vasemmistoliiton näkemyksen mukaan itseisarvo.

Jotta luonto ja lajikirjo saadaan turvattua, linjataan paperissa tarvittavia muutoksia teollisuuteen ja maankäyttöön, ruokajärjestelmään, urbaaniin luontoon sekä ympäristökasvatukseen.

Linjapaperissa on ehdotuksia siitä, miten esimerkiksi metsälakia, metsänhoidon ohjeistuksia tai metsähallituksen toimintaa tulisi uudistaa, jotta tavoitteeseen luontokadon pysäyttämisestä päästään.

Yhtenä vaatimuksena on esimerkiksi kaikkien vanhojen metsien suojeleminen koko Suomessa suojeluohjelmia laajentamalla sekä Metsähallituksen toimintaperiaatteita uudistamalla.

– Luonnon monimuotoisuus on ihmisyhteiskunnan olemassaolon ehto, mutta luonnolla on keskeinen merkitys myös suomalaiselle kulttuurille, vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula sanoo.

– Mitä suomalaiset tekivät, kun korona iski? Menivät metsään, joko ihan lähimetsään tai vaikkapa Kolin kansallismaisemiin. Suomalaisuus ja monen suomalaisen henkilökohtainen identiteetti on kytköksissä luontoon, tiettyyn maisemaan ja lajistoon.

Kontula toteaa, että monet kaikille suomalaisille tutut lajit, kuten hömötiainen, uhkaavat hävitä.

– Onko kuviteltavissa Suomea ja suomalaisuutta ilman hömötiaista? Tai ilman sotkaa, jonka munasta maailma sai Kalevalan mukaan alkunsa, Kontula pohtii tiedotteessa.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelän mielestä hiljalleen on syntymässä jaettu ymmärrys siitä, että hyvinvointimme on rakennettu luonnon resurssien ylikäytön varaan ja samalla tiellä ei voi jatkaa.

– Hyvinvoinnin pohja on rakennettava uudelleen sellaiseksi, ettei se uhkaa luonnon ja toisten lajien olemassaoloa. Tarvitaan muun muassa siirtymää kiertotalouteen ja ruokajärjestelmän uudistamista. Tämä siirtymä pitää toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, Kivelä sanoo.

– On myös luovuttava ajattelusta, että luonto on pelkästään jotakin, joka voidaan säilöä reservaatissa globaalissa etelässä tai omissa erämaissamme. Luonto kuuluu lähelle ihmisiä myös kaupunkiympäristössä. Siksi hahmottelemme linjapaperissamme myös urbaanin luonnon kehittämistä ja elinmahdollisuuksien parantamista, Kivelä sanoo