Oikeusministeriö näkee kirjeäänestyksen järjestämisessä monisyisiä pulmia – "Suoraa ratkaisua ei ole löytynyt"

Kuntavaalit

Kirjeäänestyksen mahdollistaminen on monin tavoin ongelmallista, arvioi demokratia- ja julkisoikeusosaston yksikönpäällikkö Niklas Wilhelmsson oikeusministeriöstä. 

Wilhelmssonin mukaan laajamittainen kirjeäänestyksen käyttöönotto ilman todistajia voisi olla hankalaa, koska se voisi kyseenalaistaa vaalien luotettavuutta ja aiheuttaa vaalisalaisuuteen liittyviä perustuslaillisia ongelmia.

Wilhelmsson muistuttaa, että Suomessa on perinteisesti painotettu äänestämistä vaaliviranomaisen edessä. 

– Tämä johtuu siitä, että perustuslaissa säädetään myös vaalivapaudesta ja vaaliturvallisuudesta, Wilhelmsson sanoi oikeusministeriön politiikan toimittajille kuntavaaleista järjestämässä taustatilaisuudessa.

Hän muistuttaa, että ulkomailla olevien suomalaisten kirjeäänestys vaatii kaksi perheen ulkopuolista todistajaa, jotka ovat perheen ulkopuolisia. Tämä on otettu lainsäädäntöön nimenomaan sen takia, jotta vaalisalaisuus voidaan jollakin tavalla taata. 

– Ja koronatilanteessahan tällainen ei nyt auttaisi enempää kuin kotiäänestys.

Vaalisalaisuudella on Wilhelmssonin mukaan merkitystä ensinnäkin äänestäjälle kuuluvana oikeutena.

– Myös valtiolle se on tärkeää, että saadaan vaaleissa oikea ja painostuksesta riippumaton kansan tahto.

Vaikka kirjeäänestykseen siirryttäisiin, Suomen terveysturvallisuuslainsäädäntö hankaloittaisi sitä joka tapauksessa.

Wilhelmsson huomauttaa, että eristyksessä oleva ei voi käyttää julkisia kulkuneuvoja eikä voi siten ottaa vastaan tai helposti viedä kirjettä, ellei satu asumaan aivan postin vieressä.

Wilhelmssonin mukaan asiaa on pohdittu paljon, mutta suoraa ratkaisua ei ole löytynyt. 

Vaaleja on Suomen lisäksi jouduttu siirtelemään koronapandemian aikana muuallakin.

Wilhelmssonin mukaan viime vuonna yhteensä 75 maata lykkäsi kansallisia tai paikallisia vaaleja. Samalla vaaleja kuitenkin järjestettiin yli sadassa maassa. 

Esimerkiksi Katalonian vaaleissa aluehallinto vastusti vaalien järjestämistä, mutta korkein oikeus kielsi vaalien siirtämisen.

– Siellä olisi haluttu siirtää vaalit helmikuusta toukokuuhun, mutta tämä ei ollut mahdollista. Näissä vaaleissa äänestysaktiivisuus putosi melkein 30 prosenttia, ja tuhansia vaalivirkailijoita kieltäytyi myös toimimasta tässä yhteydessä.

Wilhelmssonin mukaan Ranskassa osa paikallisvaaleista lykättiin ja osa pidettiin. Uutisissa kerrottiin myös ehdokkaiden ja vaalivirkailijoiden saamista tartunnoista. 

– Etenkin niissä kunnissa, joissa oli paljon koronaa, nähtiin myös tilastollisesti tartuntapiikki, Wilhelmsson sanoo.

Vaalien turvallisuudesta on pyritty huolehtimaan muun muassa vaalivirkailijoiden suojavarustein, vaalihuoneistojen aktiivisella siivouksella, desinfioinnilla ja tuuletuksella, henkilömäärien rajoituksin, kertakäyttökynin, etäisyysmerkinnöin, suojaseinin ja opastein, ulko- ja drive-in -äänestyksin.

Samat keinot löytyvät Wilhelmssonin mukaan myös oikeusministeriön ohjeistuksesta kunnille.

– Näitä kunnat ovat suunnitelleet ja ottamassa myös käyttöön.

Sen sijaan nettiäänestys puuttuu keinovalikoimasta.

– Nettiäänestystä ei ole maailmassa laajamittaisesti käytössä, Viro on ainoa maa. Kansainvälinen trendi on viime aikoina ollut selkeästi se, että ollaan siirrytty pois nettipohjaisesta äänestämisestä, Wilhelmsson huomauttaa.

Nettipohjaista äänestämistä on ollut Wilhelmssonin mukaan tarjolla esimerkiksi ulkomailla asuville, mutta tästä on osin luovuttu turvallisuusuhkien kasvun vuoksi. Samasta syytä hankkeesta luovuttiin viime vaalikaudella myös Suomessa.

– Tällaisen nettiäänestysjärjestelmän rakentaminen olisi lisäksi ollut mittava, vuosien mittainen projekti, jos se tehdään turvallisesti, hän muistuttaa.