"Nyt on uusi aika" – Saarikko ja Vanhanen saapuivat yleisön eteen Espooseen suoraan "Nato-ryhmän" kokouksesta
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen ja keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko myöhästyivät torstai-iltana tuntuvasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskustelutilaisuudesta, joka järjestettiin Sellon kirjastossa Espoossa.
Syy myöhästymiseen oli ajan hengen mukainen.
Vanhanen kutsui turvallisuusselonteon seurantaryhmän koolle heti eduskunnan kyselytunnin jälkeen. Vanhanen totesi Suomenmaalle, ettei hän halua kertoa kokouksesta tarkemmin julkisuuteen.
– On ollut ensimmäinen kokous, jossa on hahmoteltu, mihin työskentely keskittyy, hän myönsi.
– Sen enempää en halua siitä kertoa.
Vanhasen johtama ryhmä koostuu puolueiden ja eduskuntaryhmien puheenjohtajista, ja sillä on painava rooli Suomen Nato-päätöksessä.
– Pahoittelut, että tästä tilaisuuden alusta myöhästyin, mutta teillä oli erinomaista seuraa ja alustusta tarjolla. Puhemiehen kutsu osui samaan ajankohtaan, Saarikko sanoi saavuttuaan.
Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilaisuus keräsi Espoossa penkit täyteen väkeä, pääosin varttuneempaa.
Kiinnostukseen vaikutti varmasti myös esiintyjäkaarti, johon kuuluivat Vanhasen ja Saarikon lisäksi puolustusministeri Antti Kaikkonen sekä keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen.
Kaikkonenkin päätteli yleisön määrästä, että turvallisuuteen liittyvät asiat kiinnostavat.
– Siihen on nyt kyllä isommat syyt kuin aikoihin.
Vanhanen sanoi olevansa iloinen siitä, että keskusta on järjestänyt keskustelutilaisuuksia eri puolilla maata.
– Toivottavasti myös muut puolueet käyvät keskustelua kansalaisten ja jäseniensä kanssa. Moni asia tapahtuu nyt nopeasti, mutta se ei saa estää sitä, että käydään vuoropuhelua ihmisten kanssa sen ajan, mikä tässä on käytettävissä.
Se oli ennen se ja nyt on uusi aika.
Annika Saarikko
Saarikko totesi, että keskustan 2000-luvun linja on antanut liikkumatilan Nato-jäsenyydelle, mutta jäsenyydelle ei ole nähty tarvetta.
Suomen linja onkin taannut rauhan ja Suomi on onnistunut rakentamaan realistisen suhteen naapurivaltioonsa, Saarikko sanoi.
– Se oli ennen se ja nyt on uusi aika. Ja se uusi aika on vakava, vaativa ja se aiheuttaa meille perusteellisen tarpeen pohtia näitä ratkaisuja uudelleen.
Saarikko totesi, että keskustan puoluekokousten välillä tärkein ja ylin päättävä toimielin on puoluevaltuusto, joka on koolla viikonloppuna Vaasassa.
– Siellä tulen esittelemään linjapuheessani näkemyksiäni siitä, miten minusta juuri nyt olisi viisasta toimia.
– Minusta aika liikkuu sillä tavoin, että Suomen valtionjohto tarvitsee kaiken liikkumatilan ja tuen tehdä ne tarvittavat ratkaisut, mitä Suomen kannalta viisaana pidetään.
Vanhanen kertoi, että hallitus on antamassa turvallisuusselonteon eduskunnalle juuri ennen pääsiäistä.
– Se selonteko itsessään tuskin tulee tekemään mitään uutta ehdotusta siitä, miten meidän puolustuksemme pitäisi järjestää.
– Kerrotaan varmasti kaikki se, mitä Antin (Kaikkonen) johdolla on tehty oman puolustuksemme vahvistamiseksi, mutta se tarjoaa pohjan eduskunnalle arvioida tätä keskeistä puolustuksen perusstrategiaa ja myös suhdetta sotilaalliseen liittoutumiseen, Vanhanen muotoili.
Eduskunnan puhemies totesi, että presidentti ja hallitus tekevät ehdotuksen, jos Suomi muuttaa linjaansa eli päättää hakeutua Natoon.
– Eduskunnan pitää ottaa siihen lopulta kanta. Tällä tahdon sanoa sen, että on mahdollista, että tämän kevään aikana Suomi tekee muutokset linjaansa.
– Olemme luoneet prosessin, päätöksentekomallin, jossa tämä kannanmuodostus on mahdollinen. Se, mihin päädymme lopulta, aika näyttää sen.
Vanhasen mukaan olisi hyvä, että Suomi ja Ruotsi tekisivät samanlaiset Nato-ratkaisut, mutta välttämätöntä se ei ole.
– Kumpikaan ei sido omaa ratkaisuaan toisiinsa. Olemme itsenäisiä valtioita ja harkitsemme itse. Mutta Ruotsi on meille kaikkein lähin kumppani oikeastaan kaikessa olennaisessa, ja Ruotsi-yhteys on nytkin tärkeä.
Kaikkonen totesi, että turvallisuusselontekoa viimeistellään parhaillaan.
– Näin siitä tuoreen version ja kävin sen läpi, jonkin verran sitä työstetään vielä, mutta tällä tietoa ensi viikolla se valmistuu ja toimitetaan eduskuntaan, ja eduskunta aloittaa sen käsittelyn heti pääsiäisen jälkeen.
Kaikkosen mukaan kansanedustajien on tärkeää saada riittävästi tietoa muuttuneesta turvallisuustilanteesta ja vaihtoehdoista, ”joita tässä tilanteessa on hyvine ja huonoine puolineen”.
– Tämä sisältää myös Nato-kysymyksen, joka kovasti keskusteluissa on.
– Uskoisin, että johtopäätösten aika kyllä lähestyy. Se ei ole aivan vielä, mutta senkin aika kyllä lähestyy, Kaikkonen sanoi.
Riikka Pakarinen totesi, että Suomen on kansakuntana oltava hyvin valmistautunut siihen, että jos Nato-jäsenhakemus jätetään, Venäjän puolelta voi tulla jonkinlaista kiusantekoa.
– Se ei saa vaikuttaa meidän päätöksentekoomme, mutta se on tiedostettava. Siinä hetkessä kansakunnan tulee olla yhtenäisempi kuin koskaan ja sitä resilienssiä on löydyttävä.
Pakarisen mielestä Suomessa olisi pitänyt havaita Venäjän kehityskulku jo paljon aikaisemmin.
– Me olemme ehkä ottaneet Venäjällä tapahtuvia muutoksia huonompaan kertaluontoisina asioina ja luottaneet siihen, että meillä on erityislaatuinen suhde Venäjään.
– Venäjän toiminta ei ole millään tavalla rationaalista ja Suomen turvallisuusympäristö täytyy arvioida uudelleen, Pakarinen sanoi.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhuu perjantaina Suomen eduskunnalle etäyhteyksin.
Saarikko uskoo, että päivästä tulee poikkeuksellinen.
– Minulla on vahvasti sellainen tunne, että sen eduskuntapäivän me tulemme muistamaan kaikki.
– Olen melko varma, että häneltä tulee voimakkaat vetoomukset sen eteen, että Suomi ja muu maailma edelleen Ukrainaa auttaisivat tässä erittäin vaikeassa tilanteessa, mihin maa on joutunut, Kaikkonen sanoi.
