Riikka Pakarinen: Suomen Nato-päätös on isompi kuin EU-päätös – Keskustan varapuheenjohtaja hakee jatkokautta
Riikka Pakarinen pyrkii jatkokaudelle keskustan varapuheenjohtajana kesäkuun puoluekokouksessa Lappeenrannassa.
– Olen inspiroitunut ja innostunut varapuheenjohtajan tehtävästä, hän sanoo.
Keskustan perinteinen sanoma alueellisesta tasa-arvosta, omavaraisuudesta ja lähipalveluista on Pakarisen mukaan nyt politiikan teon ytimessä.
– Keskustan perusteemoja täytyy tuoda selkeästi esille. On turha tehdä asioita monimutkaisemmiksi kuin ne ovat.
Pakarinen valittiin varapuheenjohtajistoon syyskuun 2020 puoluekokouksessa, ja hän toimi tehtävässä myös aiemmin vuosina 2012–2014.
Pakarinen on vahvasti osaamisalueellaan EU-politiikassa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Keskustaministerien EU-avustajana viime vuosina toiminut Pakarinen tekee parhaillaan väitöskirjaa EU:n puolustuspolitiikasta.
Hänellä on käytännön kokemusta myös EU-päättäjänä. Pakarinen oli vastikään aloittanut europarlamentaarikkona, kun EU:n perussopimus eli Lissabonin sopimus tuli voimaan vuoden 2009 lopussa.
Lissabonin sopimus velvoittaa muut jäsenvaltiot auttamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin, jos EU-maa joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.
Artikla on selvä, mutta epäselvempää on, mitä se käytännössä tarkoittaa.
Hämmennystä aiheuttaa myös artiklaan lisätty lauseke, jossa muistutetaan tiettyjen jäsenmaiden erityisluonteesta sekä Naton roolista sen jäsenmaiden puolustuspolitiikan perustana.
Suomi on jo pitkään perännyt selvyyttä EU-maiden avunantovelvoitteeseen presidentti Sauli Niinistön johdolla.
Pakarisen mielestä turvatakuulauseketta pitää kirkastaa, vaikka Suomi päättäisikin liittyä Natoon.
– Natokin voi ajan mittaan muuttua. Edellinen presidentti (Donald) Trump jopa väläytti, että Yhdysvallat lähtisi kokonaan pois Natosta. On tärkeää, että myös eurooppalainen yhteistyö on vahvaa.
Pakarisen mielestä EU:n olisi pitänyt ottaa turvallisuusunionin kehittäminen vakavammin jo kauan sitten.
– Olisiko turvallisuuteen liittyvien asioiden pitänyt sittenkin olla korkeammalla agendalla? Ne on unohdettu, kun on keskitytty talouteen.
Muutamia Suomeen muuttaneita perheitä on jo lähtenyt takaisin kotimaihinsa.
Riikka Pakarinen
Keskustan puoluejohdon jäsenenä Pakarinen ei kerro vielä omaa Nato-kantaansa.
– Kanta esitetään puoluejohtona, enkä lähde siinä sooloilemaan.
Pakarisen mukaan on kuitenkin selvää, että Suomen turvallisuusympäristö muuttui Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
– Venäjän käyttäytyminen on muuttunut, se ei ole enää millään tavalla rationaalista. Totta kai Natoa pitää tarkastella nyt siinä valossa, että se on yksi vaihtoehto.
Keskusta on järjestänyt jo useita keskustelutilaisuuksia Suomen turvallisuuspolitiikan linjasta, ja se vei Pakarisenkin kiertueelle ympäri maata.
– Ihmisillä on selkeä tarve puhua näistä asioista, hän sanoo.
Nato-myönteisyys kuuluu ihmisten puheissa, kuten myös malttamattomuus liittymisen suhteen.
– Monilla on sellainen olo, että jos nyt päätetään mennä Natoon niin ovet aukeavat heti, mutta näinhän se ei ole. Itse luulen, että noin vuosi olisi realismia. Vähän sen alle tai yli se prosessi on tavallisesti kestänyt.
Pakarisen mukaan ihmiset ovat usein rauhoittuneet asian äärellä keskustelun myötä.
Pakarisen mielestä Natoon liittyminen olisi merkittävämpi asia kuin Euroopan unionin jäseneksi liittyminen aikanaan oli.
– EU vaikuttaa tietysti enemmän ihmisten arkeen, mutta valtion kannalta Nato on isompi päätös. Itsenäisellä valtiolla ulko- ja turvallisuuspolitiikka on se kaiken ydin.
Suomen startup-yhteisön toimitusjohtajana viime syksynä aloittanut Riikka Pakarinen on huolissaan siitä, miten Venäjän naapurimaahan Suomeen saadaan investointeja ja ulkomaisia osaajia.
– Se huolestuttaa yrityksiä. Muutamia Suomeen muuttaneita perheitä on jo lähtenyt takaisin kotimaihinsa, Pakarinen kertoo.
– Suomi on edelleen turvallinen maa kuten ennenkin, mutta olisi tärkeää, että se mielikuva ei muutu.
Startup-yhteisön tavoitteena on, että kasvuyrittäjyys on metsä- ja metalliteollisuuden kokoinen vientiala Suomelle vuonna 2030. Siinä vauhdissa ollaan nyt kevyesti, Pakarinen kertoo.
Startup-yhteisössä on nyt noin 130 yritystä, joihin kuuluu muiden muassa pelialaa, terveysteknologiaa ja ruokapuolen startupeja.
Pakarinen kehuu yrittäjien suoraviivaista ja rohkeaa toimintaa.
– Tulosta tehdään ja riskejä uskalletaan ottaa. Ja jos ei heti onnistuta, niin sitten yritetään uudestaan. Sellaista asennetta me tarvitsemme Suomessa entistä enemmän.