”Nuorisojunttura” Juha-Pekka Rusanen syttyy kuntajohtamisesta ja tangomusiikista – varoittaa hallitusta lisätehtävien sälyttämisestä keskellä koronakurimusta
Onhan tämä ollut varsinainen tulikaste, Keiteleen tuoreehko kunnanjohtaja Juha-Pekka Rusanen myöntää heti haastattelun aluksi.
Hän aloitti työt helmikuussa vain vähän ennen kuin koronavirus pyyhkäisi Suomen valmiustilaan. Ikimyönteisen savolaisen mukaan kaikki on mennyt hyvin.
− Työ on ollut hyvin mielekästä. Erikoinen aika on myös mahdollisuus. Johtoryhmä on hitsautunut yhteen, Rusanen kuvailee.
Eniten harmittaa se, että yhteyden luominen kuntalaisiin on ollut vaikeaa eristyksen vuoksi.
Hän suunnitteleekin jo koko kunnan yhteisiä koronankaatajaisia. Tosin hän muistuttaa, että kuntien urakka jatkuu, vaikka korona olisi lopullisesti ohi jo huomenna.
− Jälkihoito on useamman vuoden savotta. Jatkossa tarvitaan entistä vahvempaa yhteisöllisyyttä.
Myös kuntataloudet korona pistää entistä tiukemmalle.
Keiteleelläkin, vaikka hyvää tulosta tehneessä ja 130-prosenttisesti työllisyysomavaraisessa kunnassa asiat ovat lähtökohtaisesti keskimääräistä paremmin.
Rusanen huomauttaa, että kunnat ovat etujoukkona tallaamassa koronaa.
Hän toivookin, että valtakunnantason päättäjät arvioisivat kuntien tilannetta kokonaisuutena.
− Uusia velvoitteita ei pidä sälyttää, vaan miettiä, kuinka nykyiset palvelut saadaan hoidettua kunnialla.
Kunnanjohtajan pesti on Rusaselle eräänlainen unelmien täyttymys.
Jo valmistuttuaan Jyväskylän yliopistosta kuusi vuotta sitten hän pyrki samaan virkaan Keiteleelle.
Silloin hän ei vielä tullut valituksi, vaan teki maailmalla mutkan. Sen varrelta kertyi arvokasta kokemusta radiotoimittajana sekä eduskunta- ja EU-avustajana. Verkostot vahvistuivat entisestään.
Rusanen on ehtinyt olla monessa mukana niin politiikassa kuin työelämässäkin.
Hän on toiminut muun muassa Keskustan Opiskelijaliiton varapuheenjohtajana, keskustan piirin puheenjohtajana ja tuli edellisessä puoluekokouksessa valituksi menettelytapavaliokunnan puheenjohtajaksi.
− Olen tällainen nuorisojunttura, Rusanen nauraa.
Hän on myös istunut monta kautta kotikuntansa Lapinlahden kunnanvaltuustossa ja toiminut myös sen puheenjohtajana.
− Uskon, että luottamustehtäväkokemuksesta on hyötyä. Olen katsellut kunta-asioita eri puolilta.
Entä voiko poliittinen tausta olla rasite?
− Ei, ellei siitä itse sellaista tee. On tärkeää muistaa oma rooli, Rusanen vastaa.
Hän korostaa, että erityisesti pienissä kunnissa on tärkeää ylläpitää hyvää yhteishenkeä yli puoluerajojen.
− Ainakin täällä meillä vallitseva Keitele-henki on totta.
Suomessa on viime aikoina valittu paljon uusia, nuoria kunnanjohtajia. Rusasen mielestä kyse on sukupolvenvaihdoksesta.
Kunnissa on haluttu nostaa nuoria, nälkäisiä ihmisiä johtaviin asemiin. Sillä ehkä viestitään, että katse on tulevaisuudessa.
Tulevaisuususkoa totisesti tarvitaan kuntaliitosten Suomessa vielä itsenäisinä sinnittelevissä kunnissa.
Keiteleelläkin on keskusteltu lähikuntien kanssa yhdistymisestä vuosien varrella, mutta päädytty tekemään yhteistyötä itsenäisinä.
− Haemme alueelle sopivia toimintamalleja, Rusanen kertoo.
Kunnan päätehtävänä Rusanen pitää perusturvan takaamista.
− Hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka on kunta.
Rusasen mielestä sen osalta tarvittaisiin lisää rohkeaa kokeilukulttuuria.
Hän uskoo koronakriisin vahvistavan esimerkiksi poikkihallinnollisuutta. Samoin kuntien markkinointiin erikoiset olosuhteet ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia.
− Paikkariippumaton työ tulee varmasti yleistymään. Tämä kannattaa hyödyntää maakunnissa ja myös keskustan tulevaisuuslinjauksissa.
Korona on siivittänyt myös Rusasen itsensä valtakunnan maineeseen.
Laulumiehenä tunnettu kunnanjohtaja polkaisi somessa tangomaratonin piristämään korona-arkea.
Laulava kunnanjohtaja sai laajasti huomioita ja esiteltiin jopa Tampereen yliopiston luennoilla hyvänä esimerkkinä ihmisläheisestä kuntaviestinnästä.
Vastaavaan heittäytymiseen Rusanen on valmis jatkossakin.
− Kovan työn lisäksi pitää olla pilkettä silmäkulmassa, hän sanoo.
