Norjalaistutkija: Venäjä ei saavuta lännen aseylivoimaa
Venäjän armeija on nyt paljon paremmassa kunnossa kuin vielä kymmenen vuotta sitten, sanoo maan asevoimiin perehtynyt norjalaistutkija Tor Bukkvoll.
Hän kuitenkin tyrmää arviot, joiden mukaan Venäjä olisi ohittamassa lännen sotilaallisessa iskukyvyssä – ainakin jos katsotaan Natoa.
– Jos verrataan Venäjää Natoon kuulumattomaan maahan, tilanne on tietenkin toisenlainen, Bukkvoll sanoi tiistaina Helsingissä.
Tutkijan mukaan Venäjä uhraa asevoimiin nykyisellään huimat 20 prosenttia valtion budjetista.
Silti lännessä pitäisi olla Venäjän sotilaiden tai kaluston määrän sijaan enemmän huolissaan maan kyvystä nopeaan poliittiseen päätöksentekoon ja päätösten toimeenpanoon. Lisämausteen soppaan tuo päätöksenteon ennustettavuuden puute.
Bukkvollin mukaan Venäjä ei ole vahvistunut sotilaallisesti siksi, että se olisi määrätietoisesti toimiva nouseva valtiomahti, vaan siitä huolimatta, ettei se sellainen ole.
– Minulle norjalaisena sopisi paremmin, että rajallamme olisi nouseva ja aiempaa itsevarmempi kuin paikoilleen jämähtänyt ja aiempaa aggressiivisempi valtio, Norjan puolustusvoimien tutkimuslaitoksessa työskentelevä Bukkvoll sanoo.
Tor Bukkvollin mukaan länsimediassa nykyisin pikemminkin yli- kuin aliarvioidaan Venäjän sotilaallista suorituskykyä.
Käsitystään lännen pysyvästä aseteknologisesta etumatkasta Bukkvoll perustelee sillä, ettei Venäjän puolustusteollisuudessa ja yhteiskunnassa ole samanlaisia rakenteellisia edellytyksiä kuin lännessä.
Tutkijan mukaan Venäjä on hyvä toteuttamaan ylhäältä alas suunnattuja uudistuksia, minkä vuoksi esimerkiksi päätös asevoimien muokkaamisesta aiempaa pienemmäksi ja toimintakykyisemmäksi vuoden 2008 jälkeen onnistui.
– Lännen tavoittamiseksi aseteknologiassa pitäisi kuitenkin luoda teknologisen luovuuden ilmapiiri yhteiskuntaan, Bukkvoll sanoo.
Tämä on uudistumista alhaalta ylös, missä annetaan tilaa kehittää asioita. Bukkvollin mukaan erityisesti länsimaissa innovaatiot eivät enää kylmän sodan päätyttyä siirtyneet asevoimista siviilipuolelle vaan ennemmin päinvastoin.
– Venäjä ei kykene samaan ellei se muutu enemmän länsimaiseksi, Bukkvoll kuvasi ristiriitaa Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa.
Perusongelmasta huolimatta Venäjällä on Bukkvollin mukaan poikkeuksellista teknologista osaamista rajatuilla alueilla, kuten risteilyohjuksissa.
Lisäksi lännellä on syytä olla huolissaan venäläisten erikoisjoukkojen kyvystä tehdä rajattuja ja nopeita operaatioita.
Huolenaiheiden joukkoon Bukkvoll sijoittaa myös ydinaseet, joiden olemassaolosta Venäjän johto on jatkuvasti länttä muistuttanut. Aiemmin suurempaa alivoimaa tavanomaisessa aseistuksessa kompensoitiin ydinaseiden korostamisella, koska sen nähtiin olevan ainoa kunnon sotilaallinen pelote länttä vastaan.
Sittemmin toimintavaihtoehtoja on Venäjällä haluttu lisätä vahvistamalla tuomiopäivän aseiden ohella myös tavanomaista pelotetta.
– Ehkä lännen kannalta on jopa parempi, että Venäjä on kehittänyt myös tavanomaista asevoimaansa, Bukkvoll sanoo.