Peräkkäisiä helleaaltoja ja äärimmäistä kuivuutta – Länsi-Euroopassa mittaushistorian tukalin kesä-heinäkuu
Länsi-Euroopassa kesä–heinäkuun keskilämpötila oli mittaushistorian korkein, kertoo EU:n Copernicus-ilmastopalvelu.
Keskilämpötila kyseisenä ajanjaksona oli noin 21,6 astetta. Lukema on noin 2,8 astetta tavanomaista korkeampi ja ylitti aiemman kesä–heinäkuun mittausennätyksen, joka oli vuodelta 2022.
Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä manner. Osissa Eurooppaa on nähty alkukesällä peräkkäisiä helleaaltoja, paahtavia lämpötiloja ja äärimmäisen kuivia olosuhteita.
– Länsi-Euroopan poikkeukselliset helteet johtuivat laajasta korkeapaineen alueesta, joka vahvistui alueen ylle kerta toisensa jälkeen, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen laitoksen julkaisemassa tiedotteessa.
– Samalla Suomi ja muu Pohjois-Eurooppa pysyivät viileämmän sään vaikutuspiirissä. Tällainen itä-länsi-suuntainen kontrasti kesäsäässä on tyypillistä El Nino -vuosina.
Maapallon keskimääräinen ilman lämpötila oli heinäkuussa lähes 1,5 astetta korkeampi esiteollisella ajalla arvioidusti vallinneeseen tasoon verrattuna.
Länsi- ja Keski-Euroopan maissa havaittiin heinäkuussa erittäin kuivia olosuhteita. Jokien virtaamat olivat epätavallisen alhaiset. Liikenne, kastelu ja energiantuotanto ovat kärsineet useissa Euroopan maissa.
Pitkään jatkuneet poikkeuksellisen kuumat ja kuivat olosuhteet myös voimistivat maastopaloja ja niiden leviämistä. Asiantuntijoiden mukaan äärimmäisen tulipaloalttiiden sääolosuhteiden esiintyvyys Euroopassa lisääntyy ilmastonmuutoksen myötä.
Ranska ja Espanja ovat kohdanneet tänä kesänä pahimpia maastopaloja miesmuistiin. Voimallisia maastopaloja on nähty lisäksi muissakin Euroopan maissa sekä Yhdysvaltain luoteisosassa ja Kanadassa.
Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutos pahentaa ja lisää erilaisia säiden ääri-ilmiöitä.
Copernicuksen mukaan valtamerten lämpötilat olivat heinäkuussa ennätyskorkeat. Keskimääräinen merenpinnan lämpötila oli lähes 21 astetta, mikä ylitti edellisen mittausennätyksen vuodelta 2023.
Copernicuksen johtajan Carlo Buontempon mukaan osat Välimerestä ja Atlantista ovat olleet poikkeuksellisen lämpimiä. Hänen mukaansa kehittyvä El Nino -ilmiö on todennäköisesti merten ennätyskorkeiden lämpötilojen liikkeellepaneva voima.
Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) mukaan El Ninon odotetaan voimistuvan elo–lokakuun aikana. Copernicuksen Buontempon mukaan tämänkertainen El Nino voi olla voimakkuudeltaan ennennäkemätön.
El Nino on luonnollinen ilmastoilmiö, joka esiintyy tavallisesti 2–7 vuoden välein ja kestää 9–12 kuukautta. Se lämmittää päiväntasaajan keskisen ja itäisen Tyynenmeren pintavesiä. Pintavesien lämpeneminen muuttaa tuuli-, ilmanpaine- ja sademalleja eri puolilla maailmaa.