Nobelin rauhanpalkinnon vastaanottaja toivoo ydinaseiden poistamista maailmasta
Nobelin rauhanpalkinnon voittaneen Nihon Hidankyo -järjestön pääsihteeri Terumi Tanaka toivoo, että maailma olisi jatkossa vapaa ydinaseista ja sodista.
Tanaka on yksi kolmesta järjestön jäsenestä, jotka vastaanottivat rauhanpalkinnon tänään Oslon Nobel-palkintoseremoniassa. Nyt 92-vuotias Tanaka oli 13-vuotias, kun Yhdysvallat ydinpommitti Nagasakia ja Hiroshimaa.
Tanaka pitää huolestuttavana, että niin Venäjä kuin Israelkin ovat uhitelleet ydinaseiden käytöllä.
– Minä pyydän jokaista ihmistä ympäri maailman keskustelemaan siitä, mitä voisimme yhdessä tehdä ydinaseiden poistamiseksi maailmasta ja vaatiaksemme hallituksiamme toteuttamaan tämän tavoitteen, sanoi Tanaka palkintoseremoniassa pitämässään puheessa.
Nihon Hidankyo on Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommituksista eloon jääneiden japanilaisten järjestö.
Tukholman palkintoseremonia alkaa viideltä iltapäivällä Suomen aikaa. Tukholmassa jaetaan fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja taloustieteen Nobel-palkinnot.
Palkinnon vastaanotti kolme Nihon Hidankyo -järjestön jäsentä. Yhteensä seurueessa oli mukana 30 ihmistä, joista 17 oli ydinpommituksista selvinneitä.
– Olen yksi Nagasakin ydinpommituksesta selvinneistä. Olin silloin 13-vuotias, noin kolmen kilometrin päässä kohdasta, missä pommi räjähti, sanoi Tanaka.
Tanaka kertoo juosseensa talonsa alakertaan ja ehtineensä peittää silmänsä käsillään, ennen kuin paineaalto iski taloon. Hän havahtui myöhemmin painavan lasioven alta, minne paineaalto oli hänet paiskannut. Useita hänen perheenjäseniään kuoli joko välittömästi tai myöhemmin räjähdyksen jälkeen.
Pommituksissa tuhansia ihmisiä murskaantui talojen alle ja paloi kuoliaaksi. Myöhemmin iskivät ydinräjähdyksen aiheuttamat sairaudet.
– Kuolemat, joita näin silloin – niitä voi vain vaivoin kuvailla ihmiskuolemiksi. Tällaisen ei pidä koskaan enää antaa tapahtua, sanoi Tanaka.
Nihon Hidankyo perustettiin vuonna 1956 japanilaisten eloonjääneiden ja Tyynenmeren saarilla tehdyistä ydinkokeista kärsineiden yhteistyöjärjestöksi.
Nobel-komitean mukaan ruohonjuuritason järjestö palkittiin sen työstä ydinaseettoman maailman saavuttamiseksi. Komitean palkintoperusteiden mukaan on rohkaisevaa, ettei ydinaseita ole käytetty sodassa lähes 80 vuoteen Japanin elokuun 1945 pommitusten jälkeen. Tämän ”ydinasetabun” syntymisessä japanilaisten eloonjääneiden toiminnalla on ollut merkittävä rooli.
Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommit surmasivat arviolta 120 000 ihmistä. Nobel-komitean mukaan nykypäivän ydinaseet ovat moninkertaisesti tuhovoimaisempia ja kykenevät tappamaan hetkessä miljoonia ihmisiä.
Viime vuonna Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin vangitulle iranilaisaktivistille Narges Mohammadille. Viime viikolla Iran vapautti Mohammadin, mutta vain kolmeksi viikoksi terveyssyiden takia.
Seremonioiden järjestämispäivä 10. joulukuuta on Alfred Nobelin kuolinpäivä.
Suomalaisista Nobelin ovat saaneet kirjailija Frans Emil Sillanpää, biokemisti Artturi Ilmari Virtanen, presidentti Martti Ahtisaari ja taloustieteilijä Bengt Holmström. Lisäksi suomalaisista on palkittu lääketieteilijä Ragnar Granit. Hän muutti uransa aikana Ruotsiin, jonka kansalaisuudenkin sittemmin sai.