Neuvottelut Naton julkilausumasta jatkuvat Haagin kokouksen kynnyksellä

Neuvottelut Nato-maiden yhteisestä julkilausumasta jatkuvat edelleen, vaikka Naton vuotuinen huippukokous on alkamassa huomenna Hollannin Haagissa. Asiasta kertoi Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Matthew Whitaker toimittajille pidetyssä puhelussa.

Whitaker ei suoraan vastannut kysymykseen siitä, tukeeko Yhdysvallat julkilausumassa sellaista kieltä, jossa Venäjä nimettäisiin liittokunnan suurimmaksi uhaksi.

– Neuvottelut lausumasta jatkuvat yhä, joten en pysty sitä suoraan kommentoimaan. Uskon täysin, että julkilausuma on suorapuheinen ja ytimekäs, ja se heijastaa kaikkien liittolaisten puolustustarpeita.

Yhdysvaltojen mukaan Venäjän Natolle luoma haaste on kuitenkin se pääsyy, minkä takia Nato-maat ovat nyt sitoutumassa puolustusmenojen kasvattamiseen 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Whitaker luonnehti Haagissa tällä viikolla pidettävää huippukokousta historialliseksi hetkeksi liittoumalle.

Huippukokous pidetään lyhyen kaavan mukaan. Se alkaa tiistaina valtionjohtajien illallisilla, ja keskiviikkona järjestetään Pohjois-Atlantin neuvoston kokous valtionjohtajien tasolla.

Tiistain ja keskiviikon kokoukseen osallistuvat Suomesta presidentti Alexander Stubb, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).

Nato pääsi sopuun viiden prosentin tavoitteesta jäsenmaiden puolustusmenoille viikonloppuna. Maat löysivät yhteisymmärryksen puolustusmenojen lisäämisestä sunnuntaina, diplomaatit ilmoittivat. Ratkaisuun päästiin Espanjan luovuttua vastustuksestaan.

Espanjan jarrutus oli uhannut suistaa liittokunnan huippukokouksen raiteiltaan. Espanjan pääministerin Pedro Sanchezin mukaan maa sai vapautuksen viiden prosentin tavoitteesta.

Diplomaattilähteiden mukaan huippukokouksessa julkistettavassa sitoumuksessa liittolaiset lupaavat saavuttaa 3,5 prosentin puolustusmenot sotilaallisiin ydintarpeisiin seuraavan vuosikymmenen aikana. Lisäksi jäsenmaat lupaavat käyttää 1,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen liittyviin menoihin, kuten infrastruktuuriin ja kyberturvallisuuteen.