Navalnyin järjestöt luokiteltiin äärijärjestöiksi Venäjällä – oppositioaktivistin mukaan hän ja hänen tukijansa eivät peräänny tavoitteistaan
Venäläisen oppositioaktivisti Aleksei Navalnyin mukaan hän ja hänen tukijansa eivät peräänny tavoitteistaan tai ideoistaan, vaikka hänen tukijoiden täytyykin venäläisen tuomioistuimen päätöksen myötä muuttaa työskentelytapaansa.
– Tämä on meidän maamme, eikä meillä ole toista, hän lisäsi.
Venäläinen tuomioistuin päätti myöhään keskiviikkona, että Navalnyin järjestöt luokitellaan äärijärjestöiksi. Päätös astui voimaan heti. Takaisin rangaistussiirtolaan aiemmin tällä viikolla siirretty oppositiopoliitikko kommentoi päätöstä tuoreeltaan Instagramissa.
Venäjän parlamentti päätti jo aiemmin, että äärijärjestöiltä ja niiden tukijoilta evätään vaalikelpoisuus. Päätöstä on pidetty keinona estää Navalnyin tukijoiden asettuminen ehdolle syksyn vaaleissa.
Syyttäjät olivat pyytäneet huhtikuussa, että Navalnyin aluetoimistojen verkosto sekä hänen korruption vastainen järjestönsä FBK määriteltäisiin äärijärjestöiksi. Syyttäjien mukaan järjestöt juonivat kapinaa länsimaiden tuella.
Syyttäjien edustajan mukaan järjestöt olisivat levittäneet hallinnon viranomaisiin kohdistuvaan vihaan lietsovaa tietoa sekä syyllistyneet ääritoimiin.
Keskiviikkoinen maratonistunto pidettiin suljettujen ovien takana. Istunto kesti uutistoimisto AFP:n mukaan 12 tuntia. FBK:n asianajajat kertoivat pyytäneensä, että käsittely olisi julkinen ja Navalnyi kutsuttaisiin todistamaan. Pyynnöt kuitenkin hylättiin muiden tavoin.
Tuomioistuimen antaman ratkaisun jälkeen asianajajat kertoivat valittavansa päätöksestä valitukselle määritellyn kymmenen päivän aikarajan sisällä.
Navalnyin merkittävimpien tukijoiden mukaan Venäjän oppositio ei häiriinny tuomioistuimen päätöksen vuoksi.
– Me jatkamme työntekoa, kirjoitti Leonid Volkov keskiviikkoiltana Twitterissä.
Navalnyin aluetoimistojen verkoston johtajana toiminut Volkov elää monien muiden Navalnyin liittolaisten tavoin Venäjän ulkopuolella. Volkov kommentoi asiaa Liettuasta käsin.
Navalnyi sai helmikuussa kahden ja puolen vuoden vankeustuomion vanhoista kavallussyytteistä, joita pidetään laajasti poliittisina. Tuomio annettiin pian sen jälkeen, kun Navalnyi oli palannut Venäjälle Saksasta, jossa hän sai hoitoa lähes kohtalokseen koituneeseen hermomyrkkyiskuun. Navalnyi syyttää myrkytysyrityksestä Venäjän turvallisuuspalvelua FSB:tä.
Britannia tuomitsi tuoreeltaan äärijärjestöpäätöksen, ja maan ulkoministeri Dominic Raab kuvaili päätöstä ”perverssiksi”.
– Tämä on jälleen yksi kafkamainen hyökkäys korruptiota vastustavia ja avoimia yhteiskuntia tukevia vastaan, Raab sanoi.
– Ja harkittu yritys julistaa aito poliittinen oppositio tosiasiassa laittomaksi Venäjällä, hän jatkoi.
Yhdysvallat tuomitsi tuoreen päätöksen hyökkäyksenä perusoikeuksia vastaan ja vaatii Navalnyin vapauttamista. Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedotteen mukaan maa kehottaa Venäjää lopettamaan äärijärjestömääritelmän väkivallattomiin järjestöihin kohdistuvan väärinkäytön sekä lopettamaan Navalnyiin ja tämän tukijoihin kohdistuvan sorron.
Lisäksi Yhdysvallat vaatii Venäjää kunnioittamaan kansainvälisiä velvollisuuksiaan ihmisoikeuksien ja perustavanlaatuisten vapauksien kunnioittamiseksi ja varmistamiseksi.
Venäjän hallinto on käynyt viime viikkoina entistä aggressiivisemmaksi oppositiota kohtaan. Venäjän nykyhallinnon vastustajien mukaan maassa on ollut syyskuulle suunniteltujen vaalien alla käynnissä pidätys- ja pelottelukampanja, joka kohdistuu presidentti Vladimir Putinin vastustajiin.
Esimerkiksi viime viikolla maassa otettiin kiinni kaksi merkittävää opposition edustajaa, Kremlin kriitikko Dmitri Gudkov ja oppositioaktivisti Andrei Pivovarov. Gudkov päästettiin vapaaksi, ja hän on nyt lähtenyt Ukrainaan. Pivovarovia vastaan taas on nostettu syytteet, jotka liittyvät hänen demokratiaa ajavan järjestönsä toimintaan, kertoo Radio Free Europe/Radio Liberty.
Myös Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila arvioi STT:lle, että Venäjällä on käynnissä ennennäkemätön opposition vaino. Samalla lainsäädännössä luodaan pohjaa, jolla pyritään estämään opposition toimintaa.
– Siinä on siirrytty ihan uuteen vaiheeseen. Jos aiemmin linjana on ollut se, että ei käytetä liian kovia otteita, ettei kansalaisia provosoida liikaa vastustamaan hallintoa, niin nyt linja on selkeästi muuttunut. On omaksuttu valkovenäläinen linja, eli repressio, jossa ei siedetä soraääniä, hän sanoi keskiviikkona.
Tähän on useita syitä.
– Yhtäällä on Venäjän valtapuolueen ennätysheikko kannatus. Nyt käytetään kaikki keinot, jotta se pystyy selviämään vaaleista. Toisaalta sillä on vahva varmuus, että tällainen kova repressio toimii, Lassila sanoo.
Vaikka hallinnon ei voi suoraan sanoa olevan peloissaan opposition vuoksi, osoittaa se tietynlaista hermostuneisuutta.
– Hallinto osoittaa tietynlaista näköalattomuutta, että muita vaihtoehtoja toimia ei enää nähdä, Lassila pohtii.
Lisäksi hallinnon sisällä käydään jatkuvasti poliittista kamppailua maan hallinnon linjasta.
– Yksi niistä on ollut presidentin hallinnon linja, joka on pitänyt parempana pehmeämpiä ja eräänlaisia manipulatiivisia keinoja. Sitten on toisaalta turvallisuustaustaisten silovikien kova linja, jossa suunnilleen pamppu on ainoa ratkaisu. Navalnyin myrkytysepisodin paljastumisen myötä on ollut merkkejä, että tällainen silovikien linja on vahvistunut, Lassila sanoo.
Silovikit ovat Venäjällä vaikutusvaltainen ryhmittymä, joka koostuu erilaisten turvallisuus-, järjestys- ja puolustusorganisaatioiden ihmisistä.
Nyt on arvioitu, että hallinnon tavoitteena on putsata poliittisia vastustajia pois kartalta ennen vaaleja, mutta että repressio helpottaisi jonkin verran vaalien jälkeen.
– Mielenkiintoista on se, jos mitään helpotusta ei olekaan. Aikaisemmin Putinin puheissa on näkynyt herkällä kansalaisten huolien kuunteleminen. Nyt (venäläisen mielipidetutkimuslaitoksen) Levadan mittauksissa on noussut esille, että kansalaisilla on ennennäkemätöntä pelkoa poliittisesta repressiosta ja turvallisuusjärjestelmän koventumisesta. 60 prosenttia kansalaisista pelkää viranomaisten mielivaltaa, Lassila sanoo.
Tässä on tapahtunut selkeä muutos verrattuna muutaman vuoden takaisiin aikoihin. Esimerkiksi Krimin valtauksen aikoihin vuonna 2014 useammat venäläiset hyväksyivät hallinnon tiukat otteet oppositiota vastaan.
– Jos kansalaisten kasvavia huolia ei kuunnella, se osoittaa, että hallinto elää jossain todella kapeassa, silovikien muodostamassa maailmankuvassa, Lassila arvioi.
