Nato kokoustaa Varsovassa – Suomi ja Ruotsi illallisella jäsenmaiden joukossa
Suomi ja Ruotsi ovat sotilasliitto Naton perjantaina alkavassa huippukokouksessa luottokumppanien roolissa.
Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Stefan Löfven ovat ainoat Naton ulkopuolisten maiden edustajat illallisella, jossa keskustellaan muun muassa Venäjästä.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vitsaili tiedotustilaisuudessa Naton intiimillä suhteella Suomen ja Ruotsin kanssa.
– Me kutsumme läheiset ystävät illalliselle. On Suomen ja Ruotsin asia päättää, haluavatko ne enemmän. Tämä on vain illallinen, hän sanoi maanantaina Brysselissä.
Illalliselle on kutsuttu myös EU:n johtoa. Kokoonpano on jatkoa aiemmille ministeritason Nato-tapaamisille, jossa Suomi ja Ruotsi ovat olleet edistyneinä kumppanimaina mukana.
Tiivistetyn kumppanuuden ohjelma lanseerattiin Naton edellisessä huippukokouksessa Walesissa 2014.
Poliittisen dialogin lisäksi se tarkoittaa yhteisiä harjoituksia ja niiden suunnittelua sekä tiedonvaihtoa yhteisen tilannekuvan muodostamiseksi.
Suomen ja Ruotsin strateginen merkitys Natolle on kasvanut Ukrainan kriisin ja Itämeren turvallisuustilanteen kiristymisen seurauksena.
Muita edistyneitä kumppanimaita ovat Georgia, Jordania ja Australia.
Stoltenberg kommentoi myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin Kultarannassa esittämiä lausuntoja Suomen Nato-suhteesta.
– On suomalaisten asia päättää turvallisuusjärjestelyistään. Tämä on perusperiaate, jonka sekä Nato-maat että Venäjä ovat hyväksyneet.
Norjalainen pääsihteeri tähdensi, että päätös mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on täysin Suomen ja Naton välinen asia.
– Olisi täysin epäoikeutettua, jos tämä aiheuttaisi negatiivisia reaktioita missään muussa maassa.
Suomi ja Ruotsi eivät ole Naton jäseniä, joten yhteinen puolustus (turvatakuut) ei koske heitä.
Jens Stoltenberg
Stoltenberg korosti erikseen, että Suomi ja Ruotsi päättävät itsenäisesti myös siitä, ketkä saavat käyttää niiden aluetta kriisin aikana. Hän kommentoi asiaa STT:lle sekä Ruotsin ja Norjan uutistoimistoille.
– Konfliktitilanteessa keskustelemme ja koordinoimme, kuten läheiset kumppanit tekevät, hän sanoi sähköpostitse tehdyssä haastattelussa.
– Läheisinä kumppanimaina Suomi ja Ruotsi voivat pyytää konsultointia missä tahansa tilanteessa, myös silloin, kun niiden turvallisuus on uhattuna, hän lisäsi.
Suomessa sotilaallisella konsultaatiolla on ikävä kaiku, sillä käsite sisältyi Suomen ja Neuvostoliiton väliseen YYA-sopimukseen. Vuonna 1961 noottikriisissä Neuvostoliitto esitti Suomelle sotilaallista konsultaatiota maiden puolustuksen turvaamiseksi.
Stoltenbergin mukaan Suomi ja Ruotsi päättävät itse, millaisen Nato-suhteen ne haluavat. Raja kumppanuuden ja jäsenyyden välillä on kuitenkin selvä.
– Viime kädessä Suomi ja Ruotsi eivät ole Naton jäseniä, joten yhteinen puolustus (turvatakuut) ei koske heitä.