Näkökulma: Alden tuore maatalouslinja kelpaa keskustalle –  eurooppapuolue ei lopettaisi maataloustukia, vaikka Jussi Halla-aho muuta väittää

Ääni eurovaaliehdokkaalle on luonnollisesti myös ääni ehdokkaan europuolueelle.

Siksi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho halusi viime viikolla tiedottaa, että keskustan europuolue Alde kannattaa markkinaliberalismia ja maataloustukien lopettamista.

Halla-ahon levittämä tieto on vanhentunutta ja vahvasti vääristeltyä.

Viiden vuoden takaisessa eurovaaliohjelmassa Alde ajoi maataloustukien pienentämistä maailmanlaajuisesti.

– Maataloustuet EU:n ulkopuolisissa maissa vääristävät eurooppalaisten maanviljelijöiden asemaa. Tästä syystä tuemme maataloustukien pienentämistä maailmanlaajuisesti ja EU:n maatalouspolitiikan uudistamista tehokkaammaksi ja kilpailukykyisemmäksi, vuoden 2014 eurovaaliohjelmassa todettiin.

Markkinaliberalismi olisi siis vähemmän yllättäen kelvannut liberaalille Aldelle, jos se olisi saatu maatalouden osalta toimimaan kaikkialla.

Linjaus ei ollut kaukana siitä, mitä keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoi Ylen puoluejohtajatentissä maanantai-iltana.

Maataloustuet eivät suinkaan ole itsetarkoitus. Sipilä totesi, että maaviljelijätkin haluaisivat varmasti eroon tukipolitiikasta, joka tuo paljon byrokratiaa. Mutta tukien poistaminen edellyttäisi sitä, että näin tapahtuisi kaikissa maissa, myös EU:n ulkopuolella.

Kaikkialla maailmassa tuetaan kuluttajia, jotta ruoka olisi halvempaa, Sipilä muistutti. Vaihtoehtoisesti kuluttajien pitäisi maksaa ruuasta sellaista hintaa, joka takaisi leivän myös viljelijälle.

Keskusta halusi, ettei Alde enää vuoden 2019 eurovaaliohjelmassaan vaadi maataloustukien pienentämistä edellisen ohjelman tapaan. Siinä on nimittäin se riski, että projekti aloitettaisiin EU:sta.

Alden maatalouskirjausta sorvattiin Madridissa marraskuussa 2018. Keskusta on Aldessa iso jäsenpuolue. Sen näkemyksiä kuunneltiin.

Tuoreessa eurovaaliohjelmassaan Alde sanoo maataloustuista näin:

– Pyrimme maataloustukien merkittävään uudistamiseen ja uudelleenharkintaan, koska EU:n maatalouspolitiikan uudistaminen on tärkeä askel kohti kestävän kehityksen tavoitteita sekä läpinäkyvämpää ja tasa-arvoisempaa tukien maksamista. Haluamme epäbyrokraattisen, tehokkaan, läpinäkyvän ja nykyaikaisen maatalouspolitiikan, joka kannustaa innovointiin, yrittäjyyteen, sukupolvenvaihdoksiin ja kestävään maatalouteen.

Keskustan Antti Kaikkonen myönsi Suomenmaalle Madridin kokouksen jälkeen, että maataloustukimyönteinen kirjaus oli veitsenterällä.

– Täs­sä oli iso ris­ki, et­tä Alden kan­nak­si oli­si muo­dos­tu­nut maa­ta­lous­tu­kien leik­kaa­mi­nen. Voin sa­noa, et­tä teim­me pal­jon töi­tä sen nä­ke­myk­sen torp­paa­mi­sek­si. Ja lo­pul­ta myös on­nis­tuim­me, Kaik­ko­nen ker­toi.

Eurooppapuolueen maatalousministerit ovat tavanneet toisiaan säännöllisesti pian päättyvällä kaudella. Keskustan EU-vaikuttajien mielestä Alden maatalousajattelu menee koko ajan parempaan suuntaan.

Keskustan pitkäaikainen meppi Anneli Jäätteenmäki sanoo Halla-ahon johtavan äänestäjiä harhaan Alde-väitteillään. Jäätteenmäen mielestä Halla-ahon lausunnot maa­ta­lous­po­li­tii­kan ot­ta­mi­sesta kan­sal­li­siin kä­siin ovat myös täy­sin epä­re­a­lis­tisia.

– Tu­ki­jär­jes­tel­mäs­sä on toki pal­jon ke­hi­tet­tä­vää ja pa­ran­net­ta­vaa. Juu­ri tä­hän py­ri­tään par­hail­laan käyn­nis­sä ole­val­la yh­tei­sen maa­ta­lous­po­li­tii­kan uu­dis­ta­mi­sel­la, Jäätteenmäki kirjoittaa Suomenmaan mielipideosastolla.

Ympäristöystävällistä tuotantoa, byrokratian karsimista ja yrittäjyyttä korostavan maatalouslinjauksen kanssa keskusta voi hyvin elää. Samaa ei voi sanoa EU-komission suunnittelemista mittavista leikkauksista maataloustukiin ja maaseudun kehittämisrahoihin.