Näitä aiheellisia pelkoja suomalaisilla on liikenteessä
Päihtyneet kuskit, puhelimet, hirvet ja peurat sekä sähköpotkulaudat ovat suomalaisten yleisimpiä pelkoja liikenteessä, selviää LähiTapiolan teettämästä kyselystä.
Jopa 66 prosenttia suomalaisista pelkää liikenteessä päihtyneitä kuskeja. Yleisintä pelko on nuorimmilla vastaajilla: alle 25-vuotiaista vastaajista 77 prosenttia pelkää päihtyneitä kuskeja.
Pelko on myös autoilijoita yleisempää niillä, joilla ei ole autoa käytettävissään.
Suomalaisten pelko on aiheellinen, LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta ja autopalveluista vastaava johtaja Tapani Alaviiri sanoo tiedotteessa.
Onnettomuustietoinstituutin mukaan päihtyneet kuljettajat aiheuttavat yli kolmasosan kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista.
– Päihtyneenä ihminen kuvittelee olevansa vielä parempi kuski kuin selvin päin. Myös kyydissä istuvilla on velvollisuus puuttua tilanteeseen, jos kuljettaja ei ole ajokunnossa, Alaviiri sanoo.
Hän muistuttaa tämän pätevän silloinkin, kun kuski vakuuttelee pystyvänsä ajamaan, matka on hyvin lyhyt tai tuntuu kiusalliselta olla se, joka asiasta huomauttaa.
Kyselyn mukaan myös sähköpotkulaudat pelottavat monia, sillä jopa puolet suomalaisista pelkää niitä liikenteessä.
Moni ajaa sähköpotkulaudalla humalassa, ja myös loukkaantuneista merkittävä osa on humalassa. Hallitus on esittänyt sähköpotkulaudoille 0,5 promillen rajaa.
– Kenenkään ei tarvitse kuitenkaan odottaa sen voimaantuloa ollakseen ajamatta kännissä sähköpotkulaudalla, Alaviiri huomauttaa.
Vapun ja muiden juhlapyhien aikaan on hyvä tiedostaa, että alkoholia voi olla veressä silloinkin, kun siltä ei enää tunnu, Alaviiri korostaa.
Veren alkoholipitoisuus vähenee juomisen lopetuksen jälkeen noin 0,10–0,25 promillea tunnissa, mutta käytännössä alkoholin palamisnopeus vaihtelee eri ihmisillä tuntuvasti. Kaikki vappujuomat eivät välttämättä ole haihtuneet juhlaa seuraavana aamuna.
– Alkoholi ja krapula heikentävät ajokykyä ja lisäävät riskejä liikenteessä myös silloin, kun promillemäärät jäävät alle rattijuopumuksen rajan. Jos lähtee autolla tai millä vain kulkupelillä liikkeelle, kannattaa kilistellä vain alkoholittomilla juomilla.
Päihtyneiden kuskien lisäksi yksi suomalaisten yleisimmistä peloista liikenteessä ovat eläimet, kuten hirvet ja peurat, joita pelkää 53 prosenttia vastaajista.
LähiTapiola korvasi viime vuonna noin 5 000 hirvieläimeen törmäämisestä aiheutunutta vahinkoa. Määrä on kasvanut vuodesta 2020 tasaisesti lähes kymmenen prosentin vuosivauhtia.
Aihe on keväällä jälleen ajankohtainen, kun hirviemot vieroittavat edellisen vuoden poikaset omille teilleen. Itsenäistä elämää opettelevat nuoret hirvet voivat olla arvaamattomia teiden lähettyvillä.
– Itsenäistyminen ei ole helppoa hirvellekään. Nuoret hirvet voivat olla kirjaimellisesti hukassa ja eksyä jopa Helsingin keskustaan asti. Lisäksi peurakanta on kasvanut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, Alaviiri sanoo.
Yli kolmasosa suomalaisista pelkää liikenteessä puhelimia, jotka vievät kuskien tai jalankulkijoiden huomion, ylinopeutta ajavia kuskeja sekä jalankulkijoita, jotka eivät käytä heijastinta tai keskity liikenteeseen.
– Suomalaisten pelot kuvastavat hyvin sitä, että liikenteessä valintamme eivät vaikuta pelkästään omaan vaan myös toisten tienkäyttäjien turvallisuuteen. Jos liikenteen nopeusvalvontaa pelkäävät 7 prosenttia suomalaisista hiljentäisivät ajonopeuttaan, 42 prosentin ei tarvitsisi pelätä ylinopeutta ajavia kuskeja, Alaviiri sanoo.
Kyselyyn vastasi 1 047 henkilöä 24.10.–1.11.2024 välisenä aikana.