Keskusta ja SDP karkasivat muilta kuntavaalien ääniharavakisassa – voittaja erottuu selvästi
Sunnuntaina 13. huhtikuuta käydyissä kuntavaaleissa oli voittajansa ja häviäjänsä kuten samanaikaisissa aluevaaleissakin. 292 henkilöllä oli erityisenä ilonaiheena kuntansa paras äänimäärä.
Suomessa on 308 kuntaa, mutta Ahvenanmaalla äänestetään kunnallisvaltuutetut vasta vuonna 2027 maakuntavaalien yhteydessä.
Suomenmaa kävi läpi kaikkien 292 kunnan ääniharavat kevään 2025 kuntavaaleista. Puolueittain katsottuna kaksi oli selvästi muiden edellä kunnittaisten ääniharavien määrässä.
Nämä kaksi puoluetta ovat SDP ja keskusta. SDP oli vaalien voittaja ja keskustakin teki vahvan nousun ja kuuluu vaalien voittajiin.
Eniten ääniharavuuksia nettosi keskusta. Keskustalainen sai kuntansa parhaan tuloksen 119 kunnassa.
Selvästi vähemmän kuntia tässä kisassa voitti SDP, mutta otti ääniharavamääränsä selvällä kaulalla seuraaviin. SDP:n ehdokas sai suurimman äänipotin 84 kunnassa.
Kokoomus sai ääniharavan 33 kuntaan. RKP:n tulos on 18, vasemmistoliiton 12, kristillisdemokraattien 9, perussuomalaisten 6 ja vihreiden 4 kuntaa. Liike Nyt onnistui saamaan ääniharavan yhdessä kunnassa. Sitoutumattomilta listoilta tulivat seitsemän kunnan ääniharavat.
Ääniharavan asema ei välttämättä kerro puolueen tuloksesta kunnassa. Monessa keskustan voittamassa kunnassa suurimman äänimäärän keräsi yksittäinen suosittu SDP:n tai vasemmistoliiton ehdokas.
Perussuomalaiset sai kuusi ääniharavaa, mutta ei ollut suurin yhdessäkään kunnassa. Esimerkiksi Huittisissa perussuomalainen ehdokas teki erittäin hyvän tuloksen, mutta puolueen äänipotista karkasi yli viisi prosenttiyksikköä. Keskusta oli kunnassa selkeä voittaja.
Liike Nytillä meni huonosti, ja puolueen tähti näyttää selkeästi laskevan, mutta yksittäisen ehdokkaan menestys Savonlinnassa auttoi puoluetta pitämään hyvän asemansa yhden lisäpaikan turvin. Savonlinnan suurin puolue on edelleen keskusta.
Ääniharavia tarkastellessa ei voi olla huomaamatta, että yksittäisten ehdokkaiden menestyksestä huolimatta on tärkeää, että puolueella on kattava lista ja paljon ehdokkaita. Ääniharavilla on merkityksensä, suurikin, mutta vaalivoitot otetaan vain, kun puolueella on riittävän paljon ehdokkaita. Kukin tuo omat verkostonsa ja äänestäjänsä yhteisiin talkoisiin.
Muutamat tulokset tosin tuovat puolueen pottiin sen verran ääniä, että ne yksin riittäisivät keskisuuren valtuustoryhmän tuottamiseen.
Vaalien suhteellinen ääniharava oli Pelkosenniemen äänistä 27,32 prosenttia napannut Laura Lakso. Lakson vedolla keskusta syrjäytti sitoutumattomat ryhmät ja otti yksinkertaisen enemmistön tulevasta kunnanvaltuustosta. Suomenmaan haastattelussa (27.4.) Lakso totesi, että keskustaan turvaamalla pelkosenniemeläiset osoittivat haluavansa puoluevetoista politiikkaa. Ristiriitaisissa tunnelmissa useamman sitoutumattoman ryhmän johdolla ontunut valtuustokausi sai näkemään puolueiden verkostojen ja osaamispohjan merkityksen.
Lakso mukaanlukien keskustalainen ääniharava sai yli kymmenen prosenttia kaikista kunnassa annetuista hyväksytyistä äänistä 41 kunnassa. 15 prosentin suhteellisen ääniosuuden rajapyykin ylitti kaikkiaan kymmenen keskustalaista.
Nämä kymmenen suhteellisesti eniten ääniä saanutta keskustalaista ääniharavaa ovat Laura Lakso (Pelkosenniemi, 144 ääntä, 27,32 prosenttia), Sirpa Salomäki (Vimpeli, 249, 18,74%), Elisa Murtomäki (Multia, 114, 18,33%), Eija Sipola (Hailuoto, 96, 17,42%), Antti Waris (Konnevesi, 198, 16,88%), Sari Huuskonen (Reisjärvi, 190, 16,07%), Tommi Vehmala (Kangasniemi, 378, 15,40%), Hilkka Kemppi (Asikkala 575, 15,29%), Jari Leivo (Soini, 133, 15,23%) sekä Jari Lepistö (Karvia, 172, 15,01%).
Useampi keskustalainen, joka ei ollut kunnan ääniharava, sai yli kymmenen prosenttia kunnan äänistä. Kukaan heistä ei kuitenkaan ylitä 15 prosentin rajaa.
Absoluuttisesti suurimmat äänipotit tulivat keskustankin pottiin luonnollisesti väkirikkaimmista kunnista.
Yli tuhat ääntä sai 11 keskustalaista. Heistä suurimman potin hankki entinen kansanedustaja, pormestariehdokas Terhi Peltokorpi, joka sai Helsingissä 1989 ääntä. Seuraavaksi suurimmat potit tulevat Jyväskylästä, jossa konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen nappasi 1851 ja ex-kansanedustaja Joonas Könttä 1699 ääntä.
Kansanedustaja, pormestariehdokkaana ollut Jouni Ovaska sai Tampereella 1687 ääntä. Jyväskylän tapaan Oulussakin kaksi keskustalaista ylitti tuhannen äänen rajan. He ovat varakansanedustaja Lauri Nikula 1582 äänellä ja sekä kansanedustajana että meppinä toiminut Mirja Vehkaperä 1509 äänellä. Seinäjoella ex-kansanedustaja Pasi Kivisaarikin rikkoi 1500 äänen rajan (1560).
Muut keskustan tonnarit ovat Mimmi Ruusunen Turusta (1368 ääntä), Vesa Linnanmäki ja Aleksi Eskelinen Kuopiosta (1228 ja 1090) sekä Oliver Pietilä Kokkolasta (1200).
Alempana taulukossa lueteltuna keskustan ääniharavat kunnittain. Joukossa ovat ne kunnat, joissa keskustan ehdokas on saanut kunnan suurimman äänipotin. Kunnat on järjestetty luetteloon hyvinvointialueittain. Aluevaalien ääniharavista Suomenmaa kertoi 21. huhtikuuta.