Naisten pakollisilla kutsunnoilla haluttaisiin markkinoida asepalvelusta ja Puolustusvoimia – Rehnin ajatushautomon puheenjohtaja: "Ei-motivoituneiden miesten ei tarvitse sitten niin suurissa määrin osallistua"

Puolustusvoimien ja asepalveluksen sanomaa haluttaisiin levittää jatkossa naisillekin pakollisissa kutsunnoissa.

Naisille pakolliset kutsunnat voitaisiin nähdä eräänlaisena Puolustusvoimien markkinointitempauksena.

Kutsuntojen kautta tietoa naisille toistaiseksi vapaaehtoisesta varusmiespalveluksesta saataisiin tehokkaammin eteenpäin, minkä myötä entistä useammat naiset voitaisiin saada houkuteltua palvelukseen.

–  Uskon, että naisia saadaan tätä kautta nyt enemmän. Näiden ei-motivoituneiden miesten ei tarvitse sitten niin suurissa määrin osallistua, kuin mitä tällä hetkellä, sanoo reservin luutnantti ja entisen puolustusministeri Elisabeth Rehnin nimeä kantavan turvallisuuspoliittisen ajatushautomon puheenjohtaja Kaisa-Maria Tölli.

Kutsunnoissa määritellään asevelvollisten sopivuus varusmiespalvelukseen sekä määritellään palveluspaikka ja sen aloitusaika. Tällä hetkellä pakolliset kutsunnat koskevat Suomessa vain miehiä.

Ajatushautomon oman lausunnon mukaan koko ikäluokkaan ulottuvien yleisten kutsuntojen tarkoituksena tulisi olla niin sanottu kansalaispalvelumalli. Siinä koko ikäluokan kattavilla kutsunnoilla taattaisiin Puolustusvoimille sen tarvitsema määrä asepalvelukseen astuvia nuoria ja loput nuorista suorittaisivat niin sanotun varautumispalveluksen, joka korvaisi nykyisen siviilipalveluksen.

Viime vuosina vapaaehtoiseen asepalvelukseen on hakeutunut yli 1  000 naista vuodessa. Tänä vuonna naishakijoita oli keväällä runsaat 1  600.

Naisia toivotaan asepalvelukseen kuitenkin enemmän. Heidät nähdään motivoituneina, mistä on osoituksena esimerkiksi heidän suhteellisesti miehiä suurempi määränsä johtajiksi koulutettavina.

Pakollisten kutsuntojen ohella asevelvollisuutta naisille ei kuitenkaan valtioneuvoston asettaman määräaikaisen asevelvollisuuskomitean esityksen mukaan olisi tulossa. Tölli näkee esityksen pääpiirteittäin hyvänä, vaikka miehille ja naisille yhtäläisestä ja tasa-arvoisesta asepalveluksesta vielä jäädäänkin.

–  Tämä on askel eteenpäin. Todennäköisesti kuitenkin naisia tämän kautta saadaan lisää palvelukseen, mikä on sitten rauhanturvatehtävissä myöhemmin tosi tärkeä juttu, sanoo itsekin muun muassa rauhanturvatehtävissä toiminut Tölli.

Esimerkiksi YK on useasti puhunut sen puolesta, että naisia tarvitaan rauhanturvatehtävissä eri puolilla maailmaa entistä enemmän. Vuonna 2020 YK:n alaisissa sotilaallisissa rauhanturvaoperaatioissa työskennelleistä vajaat viisi prosenttia oli naisia.

YK:n toiveena on, että vuoteen 2028 mennessä 15 prosenttia sotilaallisissa rauhanturvaoperaatioissa työskentelevistä olisi naisia. Paine tavoitteen toteutumisesta on YK:n jäsenvaltioiden harteilla.

Asevelvollisuuskomitean varapuheenjohtaja Joonas Köntän (kesk.) mukaan esityksessä on kyseessä aito askel sitä kohden, että myös naiset osallistetaan nykyistä paremmin osaksi maanpuolustusvelvollisuutta.

Pakollisten kutsuntojen toinen tarkoitus on hänen mukaansa saada koko ikäluokka vielä kerran koolle muun muassa terveystarkastusta varten.

–  Tietysti lisänä vielä se, että saadaan maanpuolustustietoutta lisättyä kootusti molemmille sukupuolille, kertoo Könttä.

Pelkkä varusmiespalvelukseen hakeutuvien naisten määrän kasvattaminen ei Köntän mukaan ole esityksen taustalla.

Hänen mukaansa koko ikäluokalle pakollisella tarkastuksella voitaisiin tavoittaa vielä kerran ne nuoret, joilla on haasteita esimerkiksi opiskelu- tai työpaikan saamisen kanssa. Köntän mukaan toisen asteen koulutuksen jälkeen on tavoitettu enää vain miesten ikäluokka, mutta jatkossa saavutettaisiin myös aikuisuuden kynnyksellä olevat naiset.

Mahdollisista apua tarjoavista tahoista kysyttäessä Könttä mainitsee esimerkiksi etsivän nuorisotyön, joka voisi tarjota nuorille matalan kynnyksen apua.

Uudistuksen alla on Köntän mukaan myös kutsuntojen toteuttaminen sekä se, milloin koko kutsunta- ja terveystarkastusprosessi alkaisi ja mitkä viranomaiset siinä olisivat mukana.

–  On vielä lisäsuunnittelun paikka, miten käytännössä Puolustusvoimat muiden viranomaisten kanssa sen sitten toteuttaisi. Tämä ei ole pelkästään Puolustusvoimien asia, vaan laajempi yhteiskunnallinen asia, sanoo Könttä.

Köntän mukaan vielä ei ole sen tarkemmin pohdittu, minne koko ikäluokan kutsunnoissa tarkastuksista saadut terveystiedot menisivät ja menisivätkö ne esimerkiksi Puolustusvoimille.

Töllin mukaan koko kutsuntajärjestelmää olisi tärkeä uudistaa niin, että se palvelisi paremmin yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.

–  Nyt kun on tämä pandemia-aika, niin esimerkiksi se, että miten me voitaisiin tällaisiin kriiseihin vastata siviilipalveluksella, sanoo Tölli.

Ajatushautomo jätti komitealle pyynnöstä lausunnon asevelvollisuuden kehittämisestä yhdessä muiden tahojen kanssa asevelvollisuuskomitean aloittaessa työtään.

Komitean esityksestä kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.