Nainen ei ole koskaan ollut YK:n pääsihteeri – siihen voi tulla muutos, jos suurvallat eivät käytä tänä vuonna veto-oikeuttaan

YK:n tänä vuonna valittavalla uudella pääsihteerillä on useita asioita ratkottavanaan. YK kärsii rahoituskriisistä samaan aikaan kun suurvallat kyseenalaistavat sen edustamaa sääntöpohjaista, monenkeskistä maailmanjärjestystä ja arvomaailmaa.

Tulevan pääsihteerin on keksittävä keinot siihen, että YK on jatkossakin vaikuttava ja merkityksellinen toimija maailmassa.

Toisen maailmansodan jälkimainingeissa perustetun YK:n pääsihteerinä ei ole koskaan ollut naista, minkä vuoksi eri tahot ovat kampanjoineet sen puolesta, että sen korkeimpaan tehtävään valittaisiin tällä kertaa nainen. On myös arvioitu, että seuraava pääsihteeri valittaisiin Latinalaisesta Amerikasta.

Nykyinen pääsihteeri Antonio Guterres on kotoisin Portugalista, ja häntä edeltänyt Ban Ki-moon on eteläkorealainen. Häntä ennen tehtävässä oli ghanalainen Kofi Annan.

YK:n yleiskokous valitsee pääsihteerin turvallisuusneuvoston suosituksen perusteella. Turvallisuusneuvostossa ehdokkaan on saatava yhdeksän ääntä niin, että yksikään sen pysyvistä jäsenistä ei käytä veto-oikeuttaan. Pysyviä jäseniä ovat Ranska, Britannia, Kiina, Yhdysvallat ja Venäjä.

Yhdysvalloilla ja siten presidentti Donald Trumpilla on valtaa päättää tulevasta pääsihteeristä. Talousuutistoimisto Bloomberg kirjoitti jo viime vuonna, että naisen valinta ei ole itsestäänselvyys. Yhdysvallat tulee kannattamaan tehtävään sukupuolesta riippumatta ihmistä, joka sopii maan omiin tarpeisiin.

Yhdysvallat on perinteisesti ollut YK:n suurin rahoittaja. Trumpin hallinto on vähentänyt merkittävästi rahoitusta YK:lle ja hyökännyt sen arvoja vastaan.

Turvallisuusneuvostossa on 15 jäsenmaata, joista 10 on vaihtuvia jäseniä.

Yhdysvaltalaisen Chicago Council on Global Affairs -ajatushautumon asiantuntija Suzanne Nossel kirjoittaa, että uuden pääsihteerin valinnassa olennaisia asioita ovat ehdokkaan persoonallisuus, näyttö riskinottokyvystä ja kyky ratkaista ongelmia käytännönläheisesti.

Nossel katsoo, että yksi uuden pääsihteerin tärkeimmistä tehtävistä tässä ajassa on YK:n merkityksellisyyden vahvistaminen ja ylläpitäminen. Jos YK katoaisi tai sen rooli hiipuisi, Nosselin mukaan uutta samankaltaista tahoa tuskin saataisiin luotua.

YK:ssa toimiva taloustieteilijä Ian Richards listasi jokin aika sitten yhteisöpalvelu Linkedinissä kollegoidensa ajatuksia siitä, millainen olisi hyvä johtaja YK:lle vuosille 2027–2031. Johtajan tulisi muun muassa olla näkyvä ja halukas matkustamaan konfliktialueille ja rauhanturvaoperaatioalueille, vaikka tehtävät eivät aina onnistuisikaan.

– Ihmiset näkevät ponnistelut, Richards toteaa.

Hän kirjoittaa myös, että johtajan tulisi kyetä puhumaan suoraan jäsenvaltioiden kanssa rahoitusleikkausten vaikutuksista. Samalla johtajan on ymmärrettävä, että YK:n rahoituskriisi liittyy uskottavuusongelmaan.

Vuoden lopuksi tehtävänsä jättävä Guterres on ollut pääsihteerinä vuodesta 2017. Hänen seuraajakseen on tällä hetkellä kuusi ehdokasta.

Ehdokkaat ovat jakaneet näkemyksiään YK:sta. Esimerkiksi ehdolla oleva argentiinalainen Rafael Grossi kirjoittaa, että vaikka YK on käännekohdassa, uskosta siihen ei ole luovuttu.

– Syvistä jakolinjoista huolimatta jäsenvaltiot ja ihmiset eri puolilla maailmaa kääntyvät edelleen tämän organisaation puoleen, koska he tietävät, mitä se edustaa, Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n pääsihteerinä toimiva Grossi kirjoittaa ja mainitsee muun muassa yhteistyön rauhan eteen.

Entinen YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja, ecuadorilainen Maria Fernanda Espinosa kirjoittaa, että kuilu YK:n lupausten ja toteutuksen välillä on liian suuri.

– Maailma tarvitsee tuloksia: YK:n, joka ehkäisee kriisejä aiempaa varhaisemmassa vaiheessa, toimii johdonmukaisemmin, saavuttaa parempia tuloksia ja palauttaa luottamuksen yhteisen toiminnan tärkeyteen.

Yksi ehdokkaista on entinen Chilen presidentti ja entinen YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet. Ehdolla oleva costaricalainen Rebeca Grynspan on YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin pääsihteeri. Myös Guyanan pysyvä edustaja YK:ssa Carolyn Rodrigues pyrkii tehtävään. Ehdolla on lisäksi entinen Senegalin presidentti Macky Sall, joka on tähän mennessä ainoa ehdokas Latinalaisen Amerikan ulkopuolelta.

Ehdokkaat osallistuvat paneelikeskusteluun, joka alkaa Suomen aikaa torstain ja perjantain välisenä yönä.