Näin hallitus avaa rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle – Berner: ”Mallilla aiotaan estää kermankuorinta”

Kilpailun avaaminen ei Bernerin mukaan vaadi lainsäädännön muutoksia
Raideliikenne

Rautateiden henkilöliikenne avataan kilpailulle, kertoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.).

Berner tiedottaa asiasta kello 12 alkavassa liikenne- ja viestintäministeriön tiedotustilaisuudessa.

– Suomessa kilpailua on jo tie-, meri- sekä lentoliikenteessä, mutta ei vielä raiteilla. Monien Euroopan maiden kokemukset osoittavat, että kilpailun avaaminen lisää asiakkaiden palveluita ja kasvattavat liikennemääriä. Uudistus tarjoaa uusia mahdollisuuksia juna- ja joukkoliikenteen palveluiden kehittämiseen, Berner perustelee uudistusta Suomenmaalle.

Henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle ei tapahdu yhtäkkisesti, vaan Liikenne- ja viestintäministeriön sopimus VR:n kanssa puretaan useassa vaiheessa noin kymmenen vuoden aikana.

Ensimmäiseksi kilpailutetaan Etelä-Suomen taajamajunaliikenne. Kilpailutus toteutetaan rinta rinnan pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä vastaavan HSL:n valmisteleman pääkaupunkiseudun raideliikenteen kilpailutuksen kanssa

Päätöksen junaliikenteen avaamisesta kilpailulle on tehnyt hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta.

Kilpailun avaaminen ei Bernerin mukaan vaadi lainsäädännön muutoksia, vaan on valtion ja VR:n välinen sopimuskysymys.

Tällä hetkellä valtionyhtiö VR ajaa yksinoikeussopimuksen turvin Suomessa markkinaehtoista raideliikennettä, valtion ostamaa ostoliikennettä sekä velvoiteliikennettä, jota valtio voi vaatia VR:ää hoitamaan yhtiön monopoliaseman vuoksi. VR:n matkustajaliikenteestä valtaosa on markkinalähtöistä.

– Nykyisistä osto- ja velvoiteliikenteen piiriin kuuluvasta liikennöinnistä on mahdollista huolehtia myös jatkossa sisällyttämällä sekä kannattavaa että kannattamatonta henkilöjunaliikennettä kilpailutettaviin kokonaisuuksiin, Berner korostaa.

Päätöksen junaliikenteen avaamisesta kilpailulle on tehnyt hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta.

Berner muistuttaa, että Suomessa vain viisi prosenttia henkilöliikenteestä kulkee raiteilla, kun Ruotsissa vastaava luku on yhdeksän prosenttia.

Hän sanoo, että vaikka VR:n matkustajamäärät ovat kasvaneet, raideliikenteen suhteellinen osuus henkilöliikenteestä ei ole kasvanut.

– Meille on erittäin tärkeää, että myös tämä suhteellinen osuus kasvaa, jotta liikenteen päästöjä saadaan vähennettyä. Siksi tarvitaan enemmän tarjontaa, erilaisia junaliikenteen toimintamalleja ja enemmän yhteyksiä.

Hallituksen päätöksessä ei ole kyse junaliikenteen yksityistämisestä tai täydellisestä avaamisesta kilpailulle.

Kilpailutus toteutetaan käyttöoikeussopimuksin, joista vastaavat esimerkiksi valtio, maakunnat, kaupungit ja kaupunkiseudut.

– Se tarkoittaa sitä, että määritellään joku pätkä, jossa on sekä kannattavaa, että kannattamatonta liikennettä ja eri toimijat voivat tehdä tarjouksia, että millä ehdoilla ne liikennöivät tätä pätkää, Berner kertoo.

Hänen mukaansa malli estää sen, että yksityiset yritykset voisivat harjoittaa kermankuorintaa, jossa ne liikennöisivät pelkästään kaikkein tuottoisimpia liikenneosuuksia.

Lisäksi malli mahdollistaa junaliikenteen kehittämisen eri alueiden lähtökohdista käsin.

– Esimerkiksi Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat voisivat tehdä alueellista liikennöintiä ja näin laajentaa työssä- ja koulunkäyntialueita, Berner visioi.

Hänen mukaansa maakuntien junaliikenne rahoitettaisiin osittain nykyiseen tapaan valtion ostoliikenteenä, osittain markkinaehtoisesti.

Esimerkiksi Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat voisivat tehdä alueellista liikennöintiä.

Nykyisen VR:n toiminnot eriytetään prosessissa vaiheittain kolmeen erilliseen valtionyhtiöön, joista yksi omistaa kaluston, toinen vastaa kunnossapidosta ja kolmas kiinteistöistä.

Tällä pyritään Bernerin mukaan luomaan syrjimättömät kilpailuolosuhteet.

– Uusiin yhtiöihin siirretään sekä henkilöstöä että kalustoa sitä mukaa kun kilpailua avataan. Tarkoitus on siirtää kalustoa hallitusti niin, että VR:llä on riittävä sopeutumisaika, Berner kertoo.

Käyttöoikeussopimuksia kilpailuttavat toimijat kuten maakunnat voivat jatkossa vuokrata valtion kalustoyhtiön kalustoa kilpailuttamilleen raideosuuksille.

– Jotta maakunnat voisivat kilpailuttaa junaliikennettä, täytyy olla myös saatavilla kalustoa. Maakuntien ei ole järkeä hankkia omaa kalustoa tätä varten.

Kiinteistöyhtiöön siirretään Bernerin mukaan ne juna-asemat, joita tarvitaan tasapuolisten kilpailuedellytysten luomiselle. Henkilöstö siirtyy uusiin yhtiöihin vanhoina työntekijöinä.

– Tavoite on, että tulevaisuudessa nämä kaikki valtionyhtiöt ja raideliikenteen tarjonta kasvavat, Berner korostaa.

Jotta maakunnat voisivat kilpailuttaa junaliikennettä, täytyy olla myös saatavilla kalustoa.

Berner vakuuttaa, että suomalaisen mallin rakentamisessa on otettu oppia paitsi muiden maiden hyvistä, myös niiden huonoista kokemuksista.

Esimerkiksi Britanniassa koko junaliikenne rataverkosto mukaan lukien yksityistettiin nopeasti 90-luvulla.

Yksityistämistä seurasi roppakaupalla junaliikenteen onnettomuuksia, minkä jälkeen rataverkosto siirrettiin takaisin valtiollisen yhtiön omistukseen.

– Britannian kokemukset osoittavat, että raideliikenteen yksityistäminen ei toimi, mutta kilpailuttaminen toimii. Suomessakaan ei lähdetä yksityistämään, vaan raiteet ja kalusto säilyvät edelleen valtion omistuksessa, Berner sanoo.

– Kilpailun avaaminen ei tarkoita myöskään sitä, että suomalaisilla raiteilla voisi harjoittaa junaliikennettä täysin vapaasti. Esimerkiksi turvallisuuskysymyksissä kaikkien markkinoille tulevien toimijoiden on noudatettava kansallista ja EU-lainsäädäntöä, hän lisää.

Suomessa ei lähdetä yksityistämään, vaan raiteet ja kalusto säilyvät edelleen valtion omistuksessa

Raideliikenteen henkilöliikenteen kilpailutuksen valmistelu jatkuu seuraavana työryhmissä, joissa selvitetään muun muassa raideliikenteen turvallisuuteen, ohjausjärjestelmiin ja henkilöstökysymyksiin liittyviä kysymyksiä. Työryhmään kutsutaan muun muassa VR:n henkilöstön edustajia.

Yhteinen tiedotustilaisuus kilpailutuksesta kiinnostuneille operaattoreille järjestetään lokakuun alkupuolella, mutta kestää vielä useita vuosia ennen kuin Suomen raiteilla nähdään VR:n kilpailijoita.

– HSL lähtee siitä, että heillä kilpailutus on tehty vuonna 2023, Berner haarukoi uudistuksen aikataulua.