Muuttuiko maailma Trumpin ja brexitin myötä? – Kokenut diplomaatti ei näe tarvetta päivittää selontekoa
Eduskunta käsittelee tänään ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Paperi valmistui kesäkuussa – ennen tietoa Ison-Britannian EU-erosta tai Yhdysvaltojen presidentinvaalien tuloksesta.
Oppositiosta puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd.) on vaatinut selonteon päivittämistä.
Pitkän linjan diplomaatti René Nyberg kuvailee päivittämisvaatimuksia kohtuuttomiksi.
– Perusasiat eivät ole muuttuneet. Täydellisyyden vaatiminen tuntuu tarpeettomalta.
Nybergin mielestä esimerkiksi Donald Trumpin valinnan vaikutuksista maailman ja Suomen turvallisuustilanteeseen ei voida lausua mitään, koska mies ei ole vielä edes astunut virkaansa.
Samoin Ison-Britannian EU-eron vaikutukset ovat edelleen kysymysmerkki.
– Brexitin toteutuminen vie vuosia. Se heikentää unionia, mutta ero ei ole vielä tapahtunut.
Täydellisyyden vaatiminen tuntuu tarpeettomalta.
René Nyberg
Mutta mitkä ovat ne perusasiat, joihin Nyberg viittaa?
Ulko- ja turvallispoliittinen selonteko korostaa syvenevää yhteistyötä Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden, samoin kuin Yhdysvaltojen kanssa. Selonteko korostaa, että Suomi harjoittaa aktiivista kahdenvälistä ja monenkeskistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
– Suomi parantaa aktiivisesti omaa asemaansa, Nyberg kiteyttää.
Nyberg korostaa paperin Nato-linjauksia, jotka erottavat meidät länsinaapuristamme.
– Selonteossa korostetaan suhteiden kehittämistä Naton kanssa. Suomi ei hae Nato-jäsenyyttä, mutta ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että jäsenyyttä voidaan joskus hakea.
Tärkeää on miehen mukaan myös tunnistaa huoli Venäjästä ja Ukrainan sodasta, joka heijastuu koko Itämeren turvallisuustilanteeseen.
Suomi on laatinut ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekoja viime vuosikymmeninä vaalikausittain, noin kolmen neljän vuoden välein.
Nyberg luonnehtii, että selonteko on säännöllisesti toistuva, perusteellinen selvitys maan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta.
Eduskunnassa dokumentti saa perusteellisen käsittelyn. Suomen perinteeseen kuuluu se, että suurelle linjalle haetaan laajaa yhteisymmärrystä.
– Selonteko on päätöksenteon pohja. Demokratiaan kuuluu, että hallituksen toimet ovat eduskunnan tarkasteltavana.
Syksyllä vasemmistoliitto jätti ulkoasianvaliokunnan selonteosta tekemään mietintöön vastalauseen. Nybergin mukaan se oli luonteeltaan pieni.
– Voidaan puhua hyvin laajasta yksimielisyydestä. Hallitus on tehnyt huolellista työtä, joka korostaa eduskunnan roolia, hän muotoilee.
Ensi vuoden puolella eduskunnan käsittelyyn tulee myös puolustuspoliittinen selonteko. Alun perin sen piti saapua eduskuntaan jo ennen joulua.
Puolustuspoliittisessa selonteossa toteutetaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon linjauksia.
Kun asiat konkretisoituvat, onko luvassa myös poliittista vääntöä? Ainakin hävittäjähankinnoista noussee keskustelua?
– Rakkaus loppuu yleensä rahaan. En voi kuitenkaan spekuloida puolustuspoliittisesta selonteosta syntyvää keskustelua, kun en tiedä mitä siinä tullaan esittämään, Nyberg sanoo.
Eduskunta pui lyhyen ajan kuluessa kolmea eri turvallisuutta koskevaa selontekoa, sillä alkuvuodesta käsiteltiin myös sisäisen turvallisuuden selonteko.
Rakkaus loppuu yleensä rahaan.
René Nyberg
Ex-suurlähettiläs muistuttaa, että selontekojen lisäksi hallitus teetätti riippumattoman, huhtikuussa julkaistun Nato-selvityksen. Nyberg oli yksi selvityksen kirjoittajista.
Nyberg nostaa esiin myös tiedustelulainsäädännön uudistamisen, jota tehdään parhaillaan kolmen ministeriön voimin.
Muun muassa Moskovassa ja Berliinissä vaikuttaneen ex-suurlähettilään mielestä uusi tiedustelulaki on Suomen ulko- ja turvallispoliittisen kokonaisuuden kannalta hyvin tärkeä.
Sodanjälkeinen tiedustelu keskittyi vastavakoiluun, nyt Suomesta tulee aktiivisempi osapuoli.
– Kyseessä on merkittävä modernisointiaskel ja edellyttää laajaa yksimielisyyttä eduskunnassa. Myös presidentti Sauli Niinistö on pitänyt tiedustelulakia esillä ja kiirehtinyt sitä, Nyberg muistuttaa.