"Muutos on välttämätön" – Keskusta ajaa pienten lasten koulua, OAJ toppuuttelee

Koulut

Keskusta haluaa pienten lasten koulun, jossa esiopetus sekä peruskoulun kaksi ensimmäistä luokkaa muodostaisivat yhtenäisen kokonaisuuden.

Lapsi voisi edetä siinä omassa tahdissaan. Toisen luokan lopussa olisi tarkastuspiste, jossa arvioitaisiin lapsen perustaidot ennen kolmosluokalle siirtymistä.

Keskustan kansanedustajan ja varapuheenjohtajan Hilkka Kempin mukaan uudistus tarvitaan, koska ”valtava määrä lapsia ei opi lukemaan ja laskemaan, tuki ei ole riittävää eikä sen takaamiselle ole lainsäädännöllistä turvaa”.

– Muutos on välttämätön, Kemppi korostaa.

Keskustan tuoreessa koulutuspoliittisessa linjauksessa sanotaan, että pienten lasten koulut pitää vakiinnuttaa ”peruskoulun pelastamiseksi”.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo näkee keskustan aloitteessa ”ilman muuta hyviä ajatuksia”.

– Kaikissa vaiheissa opinpolkua tulee varmistaa, että lapset saavat sen osaamisen, jota tavoitellaan. Koulupolun alku on niitä tärkeimpiä vaiheita.

Salon mukaan asiaa kuitenkin jo edistetään, sillä nykyinen Petteri Orpon (kok.) hallitus vie parhaillaan eteenpäin osaamistakuuta.

Vuosiluokalta toiselle etenemiseen määritellään vähimmäisosaamisen taso oppiaineittain, ja oppilaalla on myös oikeus saada tukitoimia tarvittaessa.

– Vähimmäisosaamisen kriteereitä määritellään siis ihan jokaiselle vuosiluokalle, ei vain kakkosluokalle.

Salon mukaan kyseessä on asia, jota opettajat ovat vaatineet vuosien ajan.

– Nykyisin ongelma on se, että tavoitteet ovat aika moniselitteisesti ja ympäripyöreästi kirjoitettuja. Ne pitää siis määritellä tarkemmin ja saada selkeät arviointikriteerit.

Salo pitää yhtä tärkeänä myös riittävää tukea siihen, että oppilaat myös saavuttavat nämä tavoitteet.

Salon mukaan opetus on alakoulun ensimmäisillä luokilla jo nyt joustavaa, sillä lasten taidoissa on isojakin yksilöllisiä eroja. Osa lukee kouluun tullessa sujuvasti, toiset eivät vielä lainkaan.

– Alkuopetuksessa otetaan kyllä huomioon se, että lapset tulevat sinne hyvin erilaisilla valmiuksilla.

Salo sanoo, että eri vuosiluokkien yhteistä opetusta voidaan järjestää pienissä kouluissa, joissa oppilaita on vähän. Hän ei kuitenkaan pidä realistisena sellaista, että koko maassa kaikki etenisivät alkuopetuksessa omassa tahdissaan.

Peruskoulussa opiskellaan ikäluokittain ja ryhmämuotoisesti, ja siihen on selkeä syy.

– Siihen resurssit riittävät. Täysin yksilöllinen eteneminen kuulostaa kauniilta, mutta vaatisi huomattavaa opetuksen lisäresursointia, Salo toteaa.

Salo ei lämpene myöskään sille, että peruskouluun tehtäisiin uusi nivelkohta pienten lasten koululla.

Peruskoulua on kehitetty jo vuosien ajan yhtenäisenä jatkumona, josta on pyritty poistamaan rajoja, hän kertoo. Niistä suurin on siirtyminen alakoulusta yläkouluun.

– Nivelkohdissa on aina omat haasteensa, kuten uudet ryhmät, koulut ja sosiaaliset kuviot. En lähtisi pilkkomaan peruskoulua pienempiin osiin.

Salon mukaan ”pienten lasten koulu” ei myöskään sovi kuvaamaan 5–6-vuotiaiden lasten esiopetusta, jossa pedagogiikka on vielä leikinomaista, ei pulpetissa tapahtuvaa opiskelua.

– Sanoilla on merkityksensä. Jos esiopetuksesta puhuttaisiin pienten lasten kouluna, se koettaisiin aika vieraana. Suoraan sanoen se kuulostaisi vähän vanhahtavalta, Salo näkee.

– Ei alle kouluikäisten esiopetuksesta ole tarkoituksenmukaista tehdä koulumaisempaa.

Keskustan Hilkka Kemppi sen sijaan uskoo, että myös suurissa koulussa pienten oppilaiden yhdysluokat ovat hyvinkin mahdollisia. Hän pitää niitä toimivana tapana huomioida niin erityislahjakkaat kuin paljon tukea tarvitsevat oppilaat.

Hallituksen osaamistakuuta Kemppi pitää sinänsä hyvänä, mutta hän ei usko sen tuovan riittävää muutosta nykytilaan.

– Osaamistakuu ei turvaa joustavaa, lapsentahtista etenemistä, joka keskustan mielestä on välttämätön, jotta perustaidot voidaan oppia. Emme ole valmiita tinkimään siitä yhtään, hän sanoo.

– Jokaisella lapsella on oikeus oppia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan.

Keskustan mallissa kakkosluokalta ei lähdettäisi eteenpäin ennen tarvittavia taitoja. Kemppi ei kutsuisi tätä luokalle jäämiseksi, vaikka lapsi siirtyisi kolmoselle itseään nuorempien kanssa.

– Aikaa saisi kulua niin kauan kuin sitä kuluu tarvittavien taitojen oppimiseen. Se on lapselle armollinen ajatus siitä, että hänellä on oikeus oppia, ja joillain se kestää kauemmin.

Kemppi katsoo, että ”johonkin vuosilukuun tarraaminen on naurettavaa”.

– Toiset ovat syntyneet alkuvuodesta ja toiset loppuvuodesta, ja taidotkin kehittyvät eri tahtiin.

Kempin mielestä kaikille opettajille pitäisi opettaa yhdysluokan pedagogiikkaa.

– Eri ikäisiä lapsia voi opettaa samassa ryhmässä taitotasonsa mukaisesti, hän sanoo.

Tulisiko esikoulusta nykyistä koulumaisempaa?

Kemppi sanoo, että ammattilaisten pitäisi arvioida, pitääkö esikoulua yhtenäistää lainsäädännöllisesti peruskoulun kanssa.

– En kuitenkaan näe sille välttämätöntä tarvetta. Esikoulu on enemmän leikinomaista pedagogiikkaa ja on tärkeää, ettei siitä tehdä uutta ykkösluokkaa.

Olisiko pienten lasten koulu fyysinen rakennus esikoululaisille sekä ykkös- ja kakkosluokkalaisille?

Voisi se olla sitäkin, mutta Kempin mukaan ”seiniin ei kannata jäädä kiinni”, sillä toteutus voitaisiin tehdä monella tapaa.

Opettajataustainen kansanedustaja katsoo, että esikoulun ja alkuopetuksen aikana lapsen saaman tuen sekä tiedon siirtymisen pitäisi olla saumatonta, ja juuri se on koko avauksen ydin.

– Varhaiskasvatuksen erityispedagogit voisivat toimia lapsen kanssa myös ykkös- ja kakkosluokilla.

– Ymmärrän varsin hyvin, että nämä ovat eri lainsäädännön alla ja monet ammattilaiset näkevät tässä siiloja, joiden yli voi olla vaikea mennä. Mutta meillä on kuitenkin se yksi lapsi, jonka ympärille palvelut pitäisi muotoilla, Kemppi kuvaa.

Keskusta on pitänyt pienten lasten koulua esillä jo yli kahdeksan vuoden ajan. Asian edistäminen oli puolueen vaatimuksesta myös Rinteen–Marinin hallituksen ohjelmassa.

Toteutus ei kuitenkaan edennyt keskustan toiveiden mukaisesti, sillä siihen varattiin vain 10 miljoonaa euroa ja kokeilut olivat hyvin erilaisia ja irrallisia. Ne myös ajoittuivat vasta loppuvaalikauteen.

– Näin mittavaa muutosta pitäisi johtaa systemaattisesti, ja sen pitäisi olla yksi vaalikauden keskeisimmistä muutoksista, Kemppi sanoo.