Musiikkiala, lehtitalot ja kirjailijat jännittävät – EU-parlamentti ottaa kantaa tekijänoikeuksiin kovassa ristitulessa
Euroopan parlamentin käsittelyssä ensi viikolla oleva tekijänoikeusuudistus on herättänyt pelkoja internetin sisältöjen rajoittumisesta.
Googlen ja Facebookin kaltaiset internetyhtiöt ovat vastustaneet voimakkaasti tekijänoikeuslakien tiukentamista, koska ne haluavat pitää internetin vapaana eivätkä halua itselleen kustannuksia.
Luovan työn tekijät ja mediatalot pitävät kuitenkin tiukasti kiinni kannastaan. Ne haluavat korvauksen tekemästään työstä. Näin uudistus vaikuttaisi musiikin tekijöihin, media-alaan ja kirjailijoihin:
Suomalainen musiikkiala toivoo, että uusi tekijänoikeuslainsäädäntö selventää pelisääntöjä siitä, millä ehdoin alustapalvelut voivat jaella musiikkia.
Teoston EU-asioiden päällikkö Riikka Railimo kiittelee, että Euroopan parlamentti näyttää nyt täsmentävän komission alkuperäistä esitystä, joka annettiin jo kaksi vuotta sitten.
Kaupallisille alustapalveluille tulisi velvollisuus kysyä lupaa tekijänoikeudellisten sisältöjen käyttämiseen ja niiden pitäisi tehdä lisenssisopimus.
Lisensiointivaade koskisi vain kaupallisia toimijoita, mikä rajaisi tiede- ja koulutusportaalit ulkopuolelle.
– Tämä tarkoittaisi sitä, että myös alustapalveluilla olisi velvollisuus tehdä lisenssisopimus oikeudenhaltijoiden kanssa, Railimo sanoo.
Esimerkiksi Netflix ja Spotify ovat jo sopineet tekijänoikeuksista, mutta alalla on toimijoita, jotka katsovat toimivansa vain sisältöjen välittäjänä ja kiistävät vastuunsa.
Mediayhtiöt eivät niele sitä, että alustapalvelut keräävät tuhteja mainostuloja julkaisemalla toisten tuottamia materiaaleja.
Alan yrityksiä edustavan Medialiiton mielestä on epäreilua, että kustantajat eivät saa korvauksia lehtijulkaisujensa kaupallisesta hyödyntämisestä.
Myös Suomen Tietotoimisto STT on allekirjoittanut eurooppalaisten uutistoimistojen vetoomuksen, jossa vaaditaan internetyhtiöitä maksamaan sisällöntuottajille osan myyntituloistaan.
Meitä huolestuttaa erityisesti se, että parlamentin näkemys ja jäsenmaiden neuvottelutulos muun muassa lainauskorvauksista ovat täysin päinvastaisia.
Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa
Kokonaan oma lukunsa ovat kirjailijat ja kääntäjät, sillä uusi lainsäädäntö voi viedä siivun heidän tuloistaan.
– Direktiiviehdotuksessa esitetään useita parannuksia kirjallisuuden tekijöiden oikeuksiin, mutta esitys artiklasta 12 on ongelmallinen ja tekijänoikeuksia murentava, kertoo kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa.
Komission alkuperäinen lakiesitys jättää mahdollisuuden siihen, että jäsenmaat voivat laajentaa kustantajien oikeuksia vaatia itselleen tiettyjä jälkikäyttökorvauksia.
Tällainen korvaus voisi olla esimerkiksi lainauskorvaus, joka maksetaan Suomessa vain tekijöille. Monelle kirjailijalle ja kääntäjälle se on tärkeä osa tuloja. Viime vuonna korvaus oli 25 senttiä jokaisesta lainasta.
Pienestä purosta voi kasvaa iso summa. Sadoille kirjallisuuden tekijöille lainauskorvausta maksetaan vuodessa useita tuhansia euroja.
– Meitä huolestuttaa erityisesti se, että parlamentin näkemys ja jäsenmaiden neuvottelutulos muun muassa lainauskorvauksista ovat täysin päinvastaisia. Parlamentissa tekijöiden oikeudet ja toimeentulo on otettu huomioon, Salomaa kertoo.
Lopullinen lainsäädäntö valmistuu, kun parlamentti, neuvosto ja komissio puristavat kasaan kompromissin.