MTK-pomoksi pyrkivä Eerikki Viljanen: Suomalainen liha ei kuulu alelaariin
Keskustan vihtiläinen kansanedustaja Eerikki Viljanen tähtää nyt Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n puheenjohtajaksi, ja syy siihen on selvä.
– Se on maan merkittävimpiä edunvalvontatehtäviä. Palo hommaan on tietysti kova, Viljanen sanoo eduskunnan kuppilassa.
Työntöä pois kansanedustajan tehtävästä Viljanen ei kuitenkaan koe.
– Meillä on äärimmäisen hyvä työyhteisö keskustan eduskuntaryhmässä sekä valiokunnissa, maa- ja metsätalousvaliokunnassa sekä suuressa valiokunnassa vaikuttava Viljanen kehuu.
Juha Marttilan seuraaja valitaan MTK:n valtuuskunnan syyskokouksessa marraskuun lopussa.
50-vuotias Viljanen on vaikuttanut aktiivijäsenenä MTK:ssa jo 30 vuotta, ja toiminut sen valtuuskunnan puheenjohtajanakin huhtikuusta 2018.
Kaupat saavat usein kuulla MTK:lta kunniansa siitä, että alkutuottajalle jää elintarvikeketjussa liian vähän rahaa.
Kaupat sen sijaan porskuttavat niin hyvin, että kansainvälisessä vertailussa niiden kannattavuus on jo maailman huippua.
– Se on hätkähdyttävä tulos kun ajattelee, kuinka harvaan asuttu maa meillä on, Viljanen sanoo.
– Muualla Euroopassa matkustaessa huomaa, ettei näin prameita ruokakauppoja ole missään muualla.
Viljanen uskoo ihmisten ajattelevan, että kaupan hyllyssä näkyvä elintarvikkeen hinta olisi suoraan sidoksissa siihen, mitä tuottaja saa. Eihän se välttämättä ole ollenkaan näin, hän oikaisee.
– Tästä on hyvä esimerkki muutaman vuoden takaa joulun alta, kun tanskalainen kinkku maksoi kaupan tiskissä suunnilleen puolet siitä, mitä suomalainen. Tanskassa tuottajahinta oli silti korkeammalla tasolla kuin Suomessa.
Suomalainen liha ei Viljasen mielestä silti kuulu alelaariin, vaan sen pitäisi olla pikemminkin vähän kuin arjen luksustuote.
Jos sanotaan, että lihan syöntiä pitäisi vähentää terveys- tai ilmastosyistä, Viljanen vastaa, että jokainen voi vaikuttaa kulutustottumuksillaan.
– En vastusta sitä, että syötäisiin vähemmän, mutta parempaa lihaa. Saksalaiset possut, thaimaalaiset broilerit ja brasilialaiset naudanlihat voitaisiin karsia pois ruokalistoilta.
Viljanen sanoo ihmisten olevan kiinnostuneita ruoasta ja sen alkuperästä, mutta nykyisessäkin heikossa taloustilanteessa kaupan markkinointiviestintä nojaa lähes pelkästään ruoan hintaan.
Tämä on kieroutunutta, Viljanen paheksuu.
– Elintarvikesektori on Suomessa vääristynyt, ja kaupalla on siinä vastuunsa. Suomalaiset kuluttajat on opetettu siihen, että heillä on oikeus ja melkein velvollisuus vaatia se maailman laadukkain kotimainen tuote mahdollisimman halvalla.
Viljanen huomauttaa, että sama ajatus ei päde vaikkapa kännykkää ostaessa.
– Kaikki tajuavat, että Applen lippulaivamalli maksaa enemmän kuin karvalakkimalli.
Viljanen perheeseen kuuluvat vaimo Katariina sekä 10- ja 9-vuotiaat pojat. Viljanen hoitaa itsekin perheen ruokaostoksia, ja tarkkailee samalla valikoimia, hintatasoa ja palvelua eri ketjujen liikkeissä.
Vihdin kirkonkylän K-supermarket on kuitenkin Viljasen suosikki. Sen kauppiaat ovat sitoutuneita Vihdin kyläyhteisöön, hän perustelee.
– Pidän siitä, että meillä on paikallinen kauppa, jolla on kasvot, ja joka kantaa vastuuta koko ympäröivästä kylästä.
Vihdin kunnanvaltuustoa johtava Viljanen kantaa tietysti myös vastuuta kotikunnastaan, eikä hän pääse yli eikä ympäri siitä, että länsiradan eli Turun tunnin junan eteneminen olisi Vihdille eduksi.
Vihdille kyseessä on puolen tunnin juna, koska sekä Helsinki että Turku olisivat jatkossa puolen tunnin matkan päässä juna-asemasta.
– Kun keskustelu junasta taas alkoi, kunnan puhelimet alkoivat soida. Tuli kyselyjä yritys- ja asuntotonteista, Viljanen kertoo.
Hän uskoo junan katkaisevan negatiivisuuden kierrettä, johon Vihti joutui muuttoliikkeen tyrehtymisen jälkeen.
Asuminen alkoi keskittyä myös Uudenmaan sisällä, eikä noin 45 kilometrin päässä Helsingistä sijaitseva Vihti ole enää houkutellut lapsiperheitä entiseen malliin.
– Vihtikin haluaisi kasvaa väkimäärältään ja elinvoimaltaan. Sujuvat liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle ovat elintärkeät, Viljanen korostaa.
Länsirataa koskevat päätökset ovat kunnassa olleet yksimielisesti myönteisiä. Tällä tietoa länsiradan ensimmäisessä vaiheessa kustannus Vihdille olisi noin 28 miljoonaa euroa, ja siitä yli puolet kunnalla on jo rahastoituna.
Oppositiossa oleva keskusta on sen sijaan vastustanut Turun tunnin junaa tällä kaudella äänekkäästi, sillä puolue löytäisi rahalle raidehankkeita parempia kohteita.
Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana toimiva Viljanen kuitenkin toteaa, että Turun tunnin juna lähti liikkeelle Juha Sipilän (kesk.) hallituksen hankkeena.
– Pelkästään jo näkymä siitä, että junayhteyttä suunnitellaan, on auttanut meitä taittamaan negatiivisuuden kierrettä, hän sanoo.
Viljanen kertoo ymmärtävänsä, että keskustan kanta isoon raidehankkeeseen on osaltaan seurausta politiikan polarisaatiosta.
On hyviä asioita, joita kannatetaan, ja huonoja asioita, joita vastustetaan. Tunnin junaa vastustamalla säästyy 500 miljoonaa euroa, joka voidaan käyttää milloin mihinkin.
– Mutta keskustalaisena kuntapäättäjänä ja aluepoliitikkona ei ole helpoin tilanne ollut, kun meidän alueemme merkittävintä hanketta möykytetään kerrasta toiseen koko puolueen voimin.
Maalaisten talossa Helsingin Kampissa sijaitseva MTK melkein näkyy Eduskuntatalon ikkunasta.
Viljasen mukaan pienen etäisyyden päästä on helppo nähdä, että MTK:n pitäisi olla järjestönä ketterämpi viestijä niin ulospäin kuin sisäisesti jäsenille.
Tähän asti järjestössä on luotettu siihen, että asiat etenevät poliittiseen päätöksentekoon, kun pysytään asiantuntijalinjalla, Viljanen arvioi. Hän kuitenkin näkee, miten päättäjien informaatioähky pahenee koko ajan.
Enää ei riitä, että omat paperit ovat kunnossa, vaan viesti on myös saatava perille, Viljanen huomauttaa. Hän kaipaa MTK:lta tietoa helposti pureksittavassa muodossa sekä runsasta näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa.
– Enää ei ole tilausta sellaiselle, että someen tehdään kaiken kattavia maailmanselityksiä silloin tällöin. Sillä tavalla ei tule huomatuksi, hän sanoo.
MTK:ssa on kaikkiaan noin 250 000 jäsentä. Yhtenäiskulttuurin rapautuminen koskee Viljasen mukaan myös MTK:n jäsenistöä.
– Se on eriytynyt kovaa vauhtia niin alueellisesti kuin tuotantosuunnallisesti.
Viljasen suku on hoitanut Kuuselan tilaa Vihdin Oinasjoella yli sadan vuoden ajan. Nelisen vuotta sitten maidontuotanto päättyi, kun tilalle tuli pihvirotuista lihakarjaa. Sen hoito ei vaadi yhtä paljon työvoimaa kuin lypsykarja.
– Lypsykarja olisi vaatinut vanhan navetan korjaamista niin raskaasti, että se ei olisi ollut taloudellisesti kannattavaa, vaan olisi pitänyt tehdä kokonaan uusi, Viljanen kertoo.
Uuden navetan myötä peltoakin olisi pitänyt olla enemmän, ja kilpailu siitä on Vihdissä kovaa. Olisi tullut tarvetta uusia koneita ja hankkia lisää työvoimaa.
– Äitini ja isäni olivat auttaneet tilalla jo pitkään, eikä tässä kukaan päivääkään nuoremmaksi tule, Viljanen toteaa.
Naudanlihantuotantoon jalostettuja luomuemolehmiä on nyt noin 50, mutta kesäaikaan nuppiluku on toisella sadalla vasikoiden ja nuorkarjan myötä.
Tila kuuluu LSO Osuuskuntaan, ja luomupihviliha menee HKFoodsin kautta Tammisen tuotemerkin alle.
Eerikki Viljanen näkee maatalouden edunvalvonnan paikan siinä, että Suomi on Natossa sitoutunut nostamaan puolustusmenot viiteen prosenttiin bruttokansantuotteeseesta vuoteen 2035 mennessä.
Viljanen huomauttaa, että maaseutuelinkeinot ovat avainasemassa huoltovarmuuden sekä asutun itärajan ylläpitämisessä.
– Esimerkiksi viljatilojen kannattavuus on heikolla tasolla, ja korvauksia pitäisi voida maksaa viljojen varastoinnista, Viljanen esittää.
– Se myös tasaisi myös markkinavaihteluita.
Viljanen muistuttaa, että myös tieverkon kunnossapito tukee puolustuksen tarpeita.
– Suomalaisten pitäisi käyttää näissä luovuutta, kuten muutkin maat tekevät, hän toteaa.
Viljasen lisäksi MTK:n johtoon pyrkivät maa- ja metsätalousyrittäjä, agronomi Tero Hemmilä, maa- ja metsätalousyrittäjä, agronomi Juha Junnila, maanviljelijä, kansanedustaja Antti Kangas (ps.) sekä maa- ja metsätalousyrittäjä, MTK:n johtokunnan jäsen, WFO:n hallituksen jäsen Kati Partanen.