Moni opettaja katsoo ruotsin osaamisen heikentyneen opetusuudistuksen jälkeen
Suuri osa opettajista suhtautuu kriittisesti opetusuudistukseen, jolla keskipitkän ruotsin opetus varhennettiin alkamaan jo 6. luokalta. Tämä ilmenee Hanasaaren Svenska nu -verkoston ja Suomen kieltenopettajien liiton (SUKOL) teettämästä tutkimuksesta.
Syksyllä 2016 toteutettu uudistus tehtiin siten, että kaksi vuosiviikkotuntia ruotsin opetusta siirrettiin vuosikursseilta 7–9 alakoulun opetukseen. Eräät kunnat ovat kompensoineet muutosta lisäämällä ruotsin kielen opetuksen tuntimäärää yläkoulussa, mutta näin ei tehty kaikissa kunnissa.
Lähes kaikkien kyselyyn vastanneiden yläkoulun opettajien mielestä uudistuksella ei ole päästy asetettuihin tavoitteisiin. Ongelmallisiksi koettiin muun muassa liian vähäiset tuntimäärät yläkoulussa ja tauot opetuksessa.
– Opettajat joutuvat vähäisen tuntimäärän ja kasvaneiden ryhmälukujen takia kiirehtimään opetusta, eivätkä he ehdi ottamaan esille ruotsin kielen kulttuuriin liittyviä asioita tunneilla, Hanasaaren Svenska nu -verkoston tiedotteessa kerrotaan.
Puolet vastaajista otti esiin oppilaiden osaamisen heikentymisen, ja usein arvostelu kohdistui kykyyn tuottaa tekstejä. Esimerkiksi perussanastoa ei ehditä käymään läpi.
Tutkimukseen vastanneista yläkoulun opettajista lähes kolme neljästä arvosteli opetustuntien siirtoa yläkoulusta alakouluun ja yläkoulun vähentyneitä tuntimääriä.
– Monissa vastauksissa todetaan, että vähäisen tuntimäärän ja jaksojärjestelmänkin aiheuttamien opetustaukojen takia opetus joudutaan monesti aloittamaan alusta tai se ei etene käytännössä yhtään. Tehokas oppiminen vaatii riittävän usein tapahtuvaa opeteltavien asioiden toistoa, tiedotteessa sanotaan.
Vastanneista lukion opettajista 61 prosenttia arvioi, että ruotsin osaaminen on huonontunut paljon viimeisen kahden lukuvuoden aikana. Noin kolmasosan mielestä osaaminen on huonontunut jonkin verran ja 7 prosentin mielestä se on pysynyt samana. Kenenkään vastanneen mukaan osaaminen ei ole parantunut.
Vastauksissa nousi esiin myös ruotsin opetuksen taso alakouluissa. Jotkut lukion opettajat arvioivat, että osalla alakoulun opettajista ei ole välttämättä motivaatiota tai riittävää osaamista ruotsin kielen opettamiseen.
Tutkimusaineisto kerättiin syys- ja lokakuussa haastattelemalla 196:ta yläkoulun ja 60:tä lukion ruotsin kielen opettajaa ympäri Suomea. Haastateltavat valittiin satunnaisesti, ja he jakautuivat kaikkiin maakuntiin.