Nämä vaivat piinaavat monia naisia vuosien ajan, mutta kaikki eivät ymmärrä, mistä ne johtuvat – "Myös terveydenhuollossa sairaus tunnetaan yhä huonosti"

Terveys

Noin joka kymmenes hedelmällisessä iässä oleva nainen sairastaa endometrioosia – eli asia koskettaa noin 200  000:ta suomalaisnaista, kertoo Turun yliopistollisen keskussairaalan naistenklinikan erikoislääkäri Carita Edgren.

–  Taudin syntymekanismi on edelleen epäselvä, mutta sen tiedetään olevan osin perinnöllinen: endometrioosipotilaan lähimmillä sukulaisilla on moninkertainen riski sairastua endometrioosiin, Edgren sanoo.

Endometrioosissa kohdun limakalvon kaltaista kudosta sijaitsee kohdun ulkopuolella, mikä aiheuttaa kroonisen tulehdusreaktion.

Reaktio voi tuntua ajoittaisina kovina kipuina, jotka saattavat rajoittaa elämää merkittävästikin.

Lääkärikeskus Mehiläisen synnytysten ja naistentautien erikoislääkärin Teija Lehmosen mukaan endometrioosista kertovat usein kuukautiskivut, joihin apteekista ilman reseptiä saatavat kipulääkkeet tehoavat huonosti. Kipuihin saattaa liittyä pahoinvointia tai oksentelua.

Tyypillistä on myös alavatsakipu, joka alkaa jo ennen kuukautisia. Kipua saattaa ilmetä myös virtsatessa tai ulostaessa. Osa kärsii yhdyntäkivuista, ja osa tärinäkivusta: kun jalka iskeytyy maahan esimerkiksi juostessa tai autokyyti on kuoppainen, alavatsaan voi sattua.

–  Sairauden aiheuttamat oireet voivat olla hyvin voimakkaita tai hyvin lieviä, Lehmonen kertoo.

Edgrenin mukaan kuukautiskipuja ja vatsakipuja esiintyy noin 70 prosentilla kaikista endometrioosipotilaista. Joillakin ensimmäinen oire on lapsettomuus. Kaikista lapsettomuuspotilaista noin puolet kärsii endometrioosista.

Sairauden oireet vaihtelevat hyvin paljon jopa samalla potilaalla vuosien kuluessa.

Noin puolella potilaista sairaus vaikuttaa työelämään muun muassa sairauspoissaoloina. Noin puolella se vaikuttaa ihmissuhteisiin ja voi johtaa jopa parisuhteen kariutumiseen.

–  Kuukautiskipu, joka estää työssä tai koulussa käynnin, ei kuulu normaaliin elämään. Tällöin on aina epäiltävä endometrioosia, Edgren painottaa.

Vaikka endometrioosi aiheuttaa monille oireita jo teini-iässä, Edgrenin mukaan se diagnosoidaan keskimäärin vasta 28-vuotiaalla.

Diagnoosi tehdään potilaan oireiden perusteella. Apuvälineinä voidaan käyttää gynekologista tutkimusta, ultraääntä tai joissakin tapauksissa myös magneettikuvausta tai vatsaontelon tähystysleikkausta.

Endometrioosidiagnoosiin päästään keskimäärin 7–9 vuoden viipeellä. Edgrenin mukaan potilaat ja myös terveydenhuollon ammattilaiset tuntevat sairauden edelleen huonosti.

–  Diagnosoinnin hankaluus johtuu varmasti ainakin osittain siitä, että endometrioosioireiden kaltaiset tuntemukset ovat yleisiä terveilläkin naisilla. Teini-ikäiset ja nuoret naiset eivät myöskään aina hae aktiivisesti apua vaivoihinsa.

Edgren kertoo diagnoosin viivästyvän erityisesti silloin, jos oireet alkavat jo teini-iässä tai jos naisella on useita kipuoireita samanaikaisesti. Viive on lyhyempi, jos oireet alkavat yli 39-vuotiaana, oireisiin liittyy lapsettomuutta tai jos potilas hakeutuu suoraan gynekologille.