Miten käytät lounastaukosi? – suomalaisten tottumuksissa ikäluokka- ja sukupuolieroja
Naisista useampi kuin joka viides eli 22 prosenttia jättää töissä ainakin osan ruokatauosta käyttämättä tai syö lounaan nopeasti työn ohessa. Miehistä näin tekee 15 prosenttia. Naiset pitävät myös lyhyempiä lounastaukoja.
Työehtosopimustenkin mukaisesti ruokatauot eri aloilla ovat eri mittaisia. Naiset valitsevat useammin aloja, joilla tauot ovat jonkin verran lyhyempiä. Etenkin sote-ala on tällainen. Miehet tekevät muutoin enemmän ylitöitä, mutta sote-alalla naisten työpäivät voivat venyä vaihtelevien tilanteiden takia, ja tauot voivat jäädä pitämättä.
Lounastaukojen käytöstä kertoo tiedotteessaan lounasetujakin kokoava Edenred.
Nuoret työntekijät jättävät lounaan vanhempia useammin väliin. He toisaalta myös arvostavat ja toivovat lounasetua eniten.
– Tämä antaa osviittaa tulevaisuuden työsuhde-etuja miettimiseen. Aamupalat, juhlat, puhelin ja jopa aineettomat edut kuten etätyö olivat nuorille selvästi vähemmän tärkeitä kuin perinteinen lounasetu, Suomen Edenredin vastuullisuusjohtaja Laura Kuusela sanoo tiedotteessa.
Koronan myötä yleistynyt etätyö on myös muuttanut asetelmia. Etätyöläisistä noin 70 prosenttia valmistaa lounaansa Edenredin mukaan itse.
Kotilounas ei kuitenkaan useinkaan yllä ravintosuosituksiin. Varsinkin kasviksia syödään liian vähän. Myös kuitua kotilounaasta saadaan liian vähän, huonoja rasvoja taas liikaa.
Lounasetu lisää selvästi halukkuutta syödä lounas ravintolassa. 65 prosenttia lounasedun haltijoista kertoo syövänsä lounaita ravintolassa selvästi useammin kuin ilman lounasetuutta. Miehet tekevät tätä useammin kuin naiset.
Edenredin mukaan lounasetu luotiin toisen maailmansodan jälkeen, sillä työntekijöiden huomattiin jaksavan sen ansiosta paremmin. Lounasedun käyttäminen lisää työtehoa 20 prosenttia, kertoo Edenredin mukaan Kansainvälinen työjärjestö ILO.